Kaikki

Aineosa kiinteistön kaupassa

Kiinteistön kauppaan liittyvällä aineosalla tarkoitetaan sellaisia asioita, joiden voidaan katsoa kuuluvan osaksi kiinteistöä varsinaisen maapohjan lisäksi. Näin kiinteistön käyttötarkoitukseen liittyvät rakennukset sekä oleellisesti näitä palvelemaan tarkoitettu esineistö voidaan katsoa olevan aineosia kiinteistön kaupassa. Lisäksi tyypillisiä aineosia ovat oleellisesti maapohjaan kuuluvat substanssit, kuten multa, sora, puut, kasvit, pensaat ja niin edelleen. Kiinteistöön tai rakennukseen kuuluvia ainesosia…

Lue lisää

AKA-pätevyys

AKA-pätevyys osoittaa sen, että kiinteistöarvioija on suorittanut Keskuskauppakamarin AKA-kokeen hyväksytysti. Kts. Auktorisoitu kiinteistöarvioija

Arviointilausunto

Arviointilausunto on auktorisoidun kiinteistöarvioijan (AKA) tekemä arvio asuntojen, kiinteistöjen sekä maa- ja metsätilakokonaisuuksien markkina-arvosta tai rakennuksien tilojen markkinavuokratasoista. Kansainvälinen arviointistandardi (IVS) on asettanut tiettyjä vaatimuksia arviointilausunnon sisällölle. Tyypillisesti arviointilausunto on yhden sivun mittainen dokumentti, jolla esitellään hinta-arvio kohteen kauppahinnasta. Myös kyseisen hinta-arvion perustelut avataan kirjallisesti.Arviointilausuntoja tarvitaan varsinkin asunto- ja kiinteistökauppojen yhteydessä, jonka lisäksi niitä tehdään…

Lue lisää

Arviointiraportti

Arviointiraportti on arviointilausuntoa tarkempi lausunto asunnon, kiinteistön tai muun kiinteistön kohteen arvosta. Raportin laatii auktorisoitu kiinteistöarvioija (AKA). Arviointiraportti sisältää kaikki samat tiedot kuin arviointilausunto, mutta se on huomattavasti laajempi ja perustellumpi. Hinta-arvion lisäksi arviointiraportti sisältää mm. seuraavat asiat: Toimeksiantaja Mitä tarkoitusta varten arviointilausunto on tehty Arvioinnin perustelut Arviointiin käytetty lähdeaineisto ja niiden alkuperä Käytetyt arviointimenetelmät…

Lue lisää

Arviokirja

Arviokirja on auktorisoidun kiinteistöarvioitsijan (AKA) laatima asiakirja kiinteän (asunto-osake) tai irtaimen (kiinteistö) omaisuuden sen hetkisestä markkina-arvosta. Arviokirjan voi laatia myös laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV). Tyypillisesti arviokirjan pyytää pankki, mutta sitä saatetaan tarvita myös esimerkiksi avioeron tai kuolinpesän jakamisen yhteydessä. Arviokirjan voi myös teettää esimerkiksi kotivakuutusta varten, jos halutaan tietää asunnon tai kiinteistön senhetkinen markkina-arvo. Arviokirjan laatimisessa…

Lue lisää

Asemakaava

Asemakaava on maankäytön suunnitteluun liittyvistä tasoista yksityiskohtaisin kaava, missä määritellään yksityiskohtaisesti tietyn alueen käyttötarkoitus sekä ohjataan kyseiselle alueelle liittyvää rakentamista. Asemakaavassa määritellään esimerkiksi kunnan alueiden ja rakentamisen järjestäminen, jonka pohjalta luodaan perusta maanomistajien ja kunnan välisten suhteiden muodostumiselle. Ennen vanhaan asemakaavasta saatettiin käyttää myös termiä asemakartta.

Asemakaavan hyväksyminen

Asemakaavan hyväksyy tyypillisesti kunnanvaltuusto, mutta joissakin tapauksissa päätösvalta voidaan siirtää myös kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Hyväksymisen jälkeen asemakaava kuulutetaan julkisesti astumaan voimaan. Nämä kuulutukset julkaistaan virallisilla ilmoitustauluilla, ilmoituslehdissä sekä kunnan kotisivuilla. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa kunnasta riippuen hallinto-oikeudelle tai kunnanvaltuustolle 30 vuorokauden kuluessa päätöksen julkiseksi saattamisesta. Jos päätöksestä ei valiteta tänä aikana, asemakaava saa lainvoiman. Hyväksymisen ja…

Lue lisää

Asemakaavan merkinnät

Asemakaavassa esitetään yleensä eri alueiden sijoittumista, rakennuksen muotoja, yleisten alueiden sijainti ja mitoitusta ja niin edelleen. Asemakaavaan voidaan myös merkitä esimerkiksi rakennusten kerrosala, rakennustapaa koskevia tapoja, tonttien huleveden käyttö sekä myös tonttien tehokkuusluku. Kts. asemakaava, tontin tehokkuus

Asuinhuoneiston vuokrasopimus

Asuinhuoneiston vuokrasopimuksen laativat asunnon omistaja ja asuntoon tuleva vuokralainen. Vuokrasopimus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva Asuinhuoneiston vuokrasopimus on aina syytä tehdä kirjallisesti. Vuokrasopimuksen voi tehdä myös suullisesti, mutta tällöin se on aina toistaiseksi voimassa oleva; määräaikainen vuokrasopimus täytyy aina laatia kirjallisena, jotta määräaikaa koskeva ehto olisi laillisesti pätevä. Vuokrasopimukseen kirjataan riittävät tunniste-…

Lue lisää

Asumisterveys

Asumisterveys tarkoittaa asuntojen, vanhainkotien, päivähoito- ja koulutilojen, lastenkotien, oppilaitosten ja muiden julkisten tilojen terveydellisiä olosuhteita. Nämä terveydelliset olosuhteet viittaavat edellä mainittujen tilojen fysikaalisiin (mm. lämpötila, kosteus, ilmanvaihto, melu), kemiallisiin (mm. hiilidioksidi, häkä) ja biologisiin (mm. mikrobikasvustot) olosuhteisiin. Asumisterveydestä on annettu säädös sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (nk. asumisterveysasetus) asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista. Tämän lisäksi…

Lue lisää

Asunnon markkina-arvo

Asunnon markkina-arvolla tarkoitetaan kohteen arvioitua kauppahintaa, mikäli kohde myydään normaalein kauppaehdoin kahden toisistaan riippumattoman osapuolen kesken. Markkina-arvo määritellään myös kansainvälisissä arviointistandardeissa (IVS). Kun asuntoa myydään, kiinteistönvälittäjä voi tarvittaessa arvioida asunnon sen hetkisen markkina-arvon sen aikaisen markkinatilanteen mukaan. Markkina-arvo on aina arvio, mutta se perustuu aina faktoihin. Arvioinnin yhteydessä kiinteistönvälittäjä huomioi asunnon taloudelliset ja tekniset tiedot…

Lue lisää

Asunnon neliöhinta

Neliöhinta tarkoittaa asunnon hintaa yhtä asuinneliötä kohden. Tyypillisesti pienemmillä asuinnoilla on korkeampi neliöhinta kuin suuremmilla. Asunnon pinta-alan lisäksi asunnon sijainti vaikuttaa hyvin paljon neliöhintaa, joten neliöhinnat saattavat vaihdella paljon eri asuinalueiden välillä.

Asunto-osake

Asunto-osake on osake, joka luovutetaan asunnon ostajalle, kun asuntokauppa on maksettu hyväksytysti. Useimmiten asunto-osake antaa hallintaoikeuden kerrostalo- tai rivitalohuoneistoon, mutta osaketta voidaan käyttää myös muun muassa paritalo- tai muissa taloryhmissä. Lain näkökulmasta asunto-osake on irtainta omaisuutta. Asunto-osakkeen omistaja on automaattisesti osakas kyseisen rakennuksen taloyhtiössä. Osakkeen omistajalla on mm. oikeus hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa sekä vaikuttaa…

Lue lisää

Asunto-osakeyhtiö

Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiön erityinen muoto Suomessa. Yleensä lyhennetään muotoon as.oy tai as.oy. Siitä käytetään myös nimitystä taloyhtiö. Asunto-osakeyhtiöt hallinnoimia rakennuksia ovat kerrostalot, rivitalot, paritalot ja erillistalot. Osakkaita asunto-osakeyhtiössä täytyy olla vähintään kolme. Asunto-osakeyhtiöksi määritellään yhtiö, joka omistaa ja hallinnoi yhtä tai useampaa rakennusta, joissa sijaitsevien huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkeenomistajien hallinnassa…

Lue lisää

Asunto-osakeyhtiölaki

Asunto-osakeyhtiössä määritellään taloyhtiön toiminnalle raamit. Laissa määritellään, että asunto-osakeyhtiöllä täytyy olla yhtiöjärjestys, jossa mainitaan mm. yhtiön toiminimi, osakehuoneistojen sijainnit kiinteistöllä/rakennuksessa sekä osakkeiden järjestysnumerot. Tämän lisäksi laissa säädetään myös mm. yhtiövastikkeista, muutostöistä, yhtiökokouksista, hallituksesta, rahoituksesta sekä kunnossapidosta. Kts. asunto-osakeyhtiö Kts. asunto-osakeyhtiölaki (Finlex), Uusi asunto-osakeyhtiölainsäädäntö ja sen perustelut (Oikeusministeriö)

Asunto-osakeyhtiön osakeluettelo

Asunto-osakeyhtiön osakeluettelo asunto-osakeyhtiölain vaatima kooste taloyhtiön osakkeista. Osakeluetteloon merkitään kaikki taloyhtiön osakkeen osakeryhmittäin numerojärjestyksessä sekä huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä antaa oikeuden. Tämän lisäksi osakeluettelosta on selvittävä osakekirjojen antamispäivämäärä sekä omistajan nimi ja postiosoite. Jos osakkeen omistaja on luonnollinen henkilö, osakeluetteloon merkitään omistajan syntymäaika. Oikeushenkilön tapauksessa luetteloon merkitään rekisterinumero. Kts. asunto-osakeyhtiö Kts. Asunto-osakeyhtiölaki (Finlex)

Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys

Asunto-osakeyhtiölain mukaan jokaisella taloyhtiöllä täytyy olla yhtiöjärjestys, joka rekisteröidään taloyhtiön perustamisen yhteydessä kaupparekisteriin. Yhtiöjärjestys hyväksytään vuosittain yhtiökokouksessa ja sen muuttaminen edellyttää määräenemmistöpäätöstä. Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys sisältää tiedot osakkeenomistajien keskeisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, yhtiön omaisuudesta sekä siitä, miten yhtiön osakekanta on jakautunut. Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä pitää määritellä vähintään: yhtiön toiminimi ja kotipaikka (kunta Suomessa) yhtiön toimiala…

Lue lisää

Asuntoesittely

Tyypillisesti asuntoesittelyllä tarkoitetaan kerros- tai rivitaloasunnon esittelyä potentiaalisille ostajille. Termiä tosin saatetaan käyttää myös omakotitalojen esittelyjen yhteydessä. Taloyhtiöön kuuluvan asunnon asuntoesittelyn aikana ostajien saataville täytyy antaa isännöitsijäntodistus, energiatodistus, taloyhtiön tasekirja, tilinpäätös ja toimintakertomus, taloyhtiön yhtiöjärjestys sekä esiteltävän asunnon esite. Asuntoesittely on mahdollista järjestää perinteisenä avoimena näyttönä (yleisesittely), eli potentiaaliset ostajat tulevat tutustumaan esimerkiksi lehdessä tai…

Lue lisää

Asuntokaupan hinnanalennus

Jos asunnosta löytyy käytetyn asunnon asuntokauppojen jälkeen virhe, ostajalla on mahdollisuus hinnanalennukseen. Tyypillisesti hinnanalennus lasketaan korjauskustannusten perusteella sekä sillä, minkä arvoinen asunto olisi ollut kauppahetkellä, mikäli virhe olisi huomattu jo ennen kauppoja. Ennen hinnanalennusta, asunnon myyjälle on annettava mahdollisuus korjata virhe itse. Asunnon ostajalla on asuntokauppalain mukaan selontekovelvollisuus ennen kauppoja, eli hänen on tarkastettava kohde…

Lue lisää

Asuntokaupan käsiraha

Asuntokaupan käsirahalla tarkoitetaan tilannetta, jossa ostaja on tehnyt myytävästä asunnosta ostotarjouksen ja maksanut sen vakuutena myyjälle sovitun rahasumman. Kun asunnon myyjä tai sitä myyvä kiinteistönvälitysliike on vastaanottanut käsirahallisen ostotarjouksen, asunnosta ei saa vastaanottaa muita käsirahallista tai käsirahatonta tarjousta. Uusi käsirahatarjous on mahdollinen vasta, kun ensimmäisen ostotarjouksen tekijä peruu tarjouksensa. Käsiraha voi olla minkä suuruinen tahansa,…

Lue lisää

Asuntokaupan purku

Asuntokaupan purku on hyvin poikkeuksellinen ja tyypillisesti vasta viimeinen toimenpide, joka tehdään asuntokauppojen seurauksena. Yleensä varsinkin asunnosta löytyneet virheet pyritään korvaamaan joko hinnanalennuksella tai vahingonkorvauksena. Asuntokaupan purku tulee kysymykseen, jos asunnosta on löytynyt virhe, joka aiheuttaa ostajalle olennaista haittaa eikä virhettä voi korvata hinnanalennuksella. Tällainen virhe voi olla esimerkiksi piilevä kosteusvaurio. Ilmoitus on kuitenkin tehtävä…

Lue lisää

Asuntokaupan reklamaatio

Jos asunnossa ilmenee virhe asuntokaupan jälkeen, ostajalla on mahdollisuus reklamoida siitä asunnon myyjälle. Reklamaatio on kuitenkin tehtävä kohtuullisessa ajassa. Jos kyseessä on täysin uusi asunto, virheistä on ilmoitettava viimeistään vuositarkastuksen yhteydessä. Poikkeuksena on, että jos asunnon virhe johtuu piilevistä rakennusvirheistä, reklamointiaika on enintään 10 vuotta asunnon luovutushetkestä. Jos taas kyseessä on vanhan asunnon myynti, virheistä…

Lue lisää

Asuntokaupan varausmaksu

Varausmaksua käytetään asuntokaupassa ennakkomarkkinoitavien kohteiden yhteydessä. Ostaja voi halutessaan tehdä vielä rakenteilla olevasta kohteesta varausmaksun, joka on maksimissaan 4 % asunnon kauppahinnasta. Varausmaksu ei sido ostajaa solmimaan lopullista asuntokauppaa. Jos ostaja peruu asunnon varauksen, rakennuttajan on palautettava asunnon ostajalle. Varausmaksu palautetaan ostajalle myös, jos suunniteltu rakennusprojekti syystä tai toisesta peruuntuu. Jos varausmaksun tekijä haluaa edelleen…

Lue lisää

Asuntokauppalaki

Asuntokauppalakia sovelletaan asunto-osakkeiden kauppojen yhteydessä. Asuntokauppalakia käytetään tyypillisimmin kerros- ja rivitaloasuntojen asunto-osakkeita kaupattaessa, mutta mukaan luetaan myös kaikki muut asuntotyypit, joissa kauppaa käydään silloin, kun myytävät/ostettavat osakkeet oikeuttavat asunnon hallintaan. Näin ollen lakia sovelletaan myös mm. liikeasuntojen ja loma-asuntojen osakkeisiin. Kts. asunto-osake Kts. Asuntokauppalaki (Finlex)

Auktorisoitu kiinteistöarvioija (AKA)

Auktorisoitu kiinteistöarvioija AKA on Keskuskauppakamarin kiinteistöarviointilautakunnan hyväksymä asiantuntija, joka on suorittanut vaativan AKA-kokeen hyväksytysti. Heidän tehtävänään on toimia puolueettomina, riippumattomina ja itsenäisinä kiinteistöjen arvioitsijoina mm. vaativien kiinteistökauppojen yhteydessä, osituksissa, perinnönjaoissa, verotukseen liittyvissä tilanteissa, riitatilanteissa sekä vakuusarvioinneissa. Keskuskauppakamari ylläpitää Suomessa AKA-rekisteriä. Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 250 auktorisoitua kiinteistöarvioijaa. Kts. AKA-pätevyys, Keskuskauppakamari

Autiotalo

Asumattomasta talosta tai hylätystä asuinrakennuksesta käytetään nimitystä autiotalo. Teoriassa jokaisella kiinteistöllä on kuitenkin omistaja eikä hylätty rakennus kuulu jokamiehen oikeuksien piiriin. Autiotalon omistajaa voi lähteä selvittämään esimerkiksi Maanmittauslaitoksen kautta.

Avio-oikeus

Avio-oikeus astuu voimaan, kun pariskunta solmii avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen, ja se on voimassa avioliiton päättymiseen saakka (avioero, puolison kuolema). Avio-oikeudella tarkoitetaan aviopuolisoiden oikeutta toistensa omaisuuteen avioliiton päättyessä. Aviopuolisot voivat rajoittaa avio-oikeutta tekemällä avioehtosopimuksen, joka määrittelee sen, miten omaisuus jaetaan avioliiton purkautuessa. Kts. avioehtoKts. Avioliittolaki (Finlex)

Avioehto

Avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen solmimisen yhteydessä parisuhteen osapuolille tulee automaattisesti oikeus toistensa omaisuuteen avio-oikeuden kautta. Tätä oikeutta pystyy kuitenkin rajoittamaan tai estämään täysin laatimalla avioehto. Avioehdon voi tehdä joko ennen avioliiton solmimista, mutta se on mahdollista tehdä myös avioliiton aikana. Avioehtosopimuksella määritellään se, mihin puolison omaisuuteen toisella puolisolla on oikeus avioliiton päätyttyä (avioero, puolison kuolema).…

Lue lisää

Avioehtosopimus

Avioehtosopimus määrittelee aviopuolisoiden ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolten oikeuden toistensa omaisuuteen. Ilman avioehtosopimusta avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen päätyttyä joko avioeroon tai puolison kuolemaan sovellettaisiin avio-oikeutta. Avioehtosopimukseen tarvitaan molempien osapuolten suostumus. Sen voi tehdä joko ennen avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen solmimista tai sen aikana. Sopimus tehdään kirjallisesti, se päivätään ja allekirjoitetaan, jonka jälkeen kaksi esteetöntä henkilöä todistavat…

Lue lisää

Aviovarallisuussuhde (Ositus)

Aviovarallisuussuhteella tarkoitetaan yksinkertaistettuna sitä avio-oikeudellista asemaa ja taloudellista suhdetta, joka puolisoiden välille syntyy avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen solmimisen yhteydessä. Avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen päättyessä (avioero, kuolema) osapuolten omaisuus erotellaan avio-oikeuden mukaisesti. Omaisuuden erottelun jälkeen maksetaan mahdolliset vastikkeet ja velat sekä erotellaan henkilökohtainen omaisuus. Tämän erottelun seurauksena voi syntyä toiselle osapuolelle velvollisuus maksaa toiselle tasinkoa. Kuolemantapauksessa…

Lue lisää

Emäkiinteistö

Emäkiinteistö tarkoittaa lohkomisen kohteena olevaa kiinteistöä kiinteistötoimituksen aloitushetkellä. Kiinteistötoimituksen yhteydessä emäkiinteistöistä muodostetaan yksi tai useampia lohkokiinteistöjä sekä kantakiinteistö. Kts. lohkominen, kantakiinteistö, kiinteistötoimitus, määräala, lohkokiinteistö

Energiatodistus

Energiatodistus on lain vaatima todistus rakennusten energiatehokkuudesta ja energiankulutuksesta. Todistuksen laatijalla täytyy olla energiatodistuksen laatimistehtävän vaativuustason mukainen soveltuva tekniikan alan tutkinto tai korvaava työkokemus. Tämän lisäksi laatijan on pitänyt hyväksytysti suorittaa energiatodistuksen laatijakoe. Pätevyyden toteajana on Ympäristöministeriö. Energiatodistuksessa rakennuksen energiatehokkuusluokka ilmoitetaan luokitusasteikolla A–G A:n ollessa paras mahdollinen. Jos rakennukselle laaditaan energiatodistus kevennetyn menettelyn mukaisesti joissakin…

Lue lisää

Ennakkomarkkinointi

Asuinhuoneistoja voidaan ennakkomarkkinoida jo ennen kuin niitä aletaan rakentamaan. Ennakkomarkkinoinnin avulla rakennuttaja pystyy selvittämään sen, onko kyseisille asunnoille tarpeeksi kysyntää, jotta rakentaminen olisi kannattava aloittaa. Ennakkomarkkinointi kestää aina asuntojen myynnin aloittamiseen asti. Ennakkomarkkinoinnin alkaessa asunnosta on jo tehty viimeistellyt suunnitelmat. Tulevista asunnoista tiedetään huoneistotyypit, koot, pohjaratkaisut, kerrokset sekä alustavat hinnat. Usein asunnoista on saatavilla erinäisiä…

Lue lisää

Ennakkotarkastusvelvollisuus

Asunto- ja kiinteistökauppojen yhteydessä ostajaa sitoo asuntokauppalaissa ja maakaaressa säädetty ennakkotarkastusvelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että ostajan on tutustuttava myytävään kohteeseen fyysisesti paikan päällä ennen kauppojen tekemistä. Jos ennakkotarkastusvelvollisuus laiminlyödään ja asunnosta tai kiinteistöistä löytyy virhe, ostaja ei voi tehdä virheestä reklamaatiota ja näin ollen pyytää joko hinnanalennusta, vahingonkorvausta tai kaupan purkamista. Ennakkotarkastusvelvollisuus on pakollinen aina…

Lue lisää

Ensiasunnon ostaja

Ensiasunnon ostaja on 18–39-vuotias henkilö, joka ostaa omaan käyttöönsä ensimmäistä kertaa asunto-osakkeen tai kiinteistön, josta omistaa yli 50 %. Näiden kriteereiden täyttyessä, ensiasunnon ostajan ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa. Tämän lisäksi pankit tyypillisesti myöntävät suuremman lainaosuuden ensiasunnon ostajalle ja asunnon ostosta voi kattaa jopa 95 % lainarahalla. Tällöin asuntolainan käsirahan osuudeksi jää vain 5 %. Tässä…

Lue lisää

Epätarkoituksenmukainen kiinteistöjaotus

Epätarkoituksenmukainen kiinteistöjaotus on usein seurausta huonosti toteutetusta isojaosta, jossa talojen tilukset on jätetty liian moniin palstoihin tai kiinteistöjaotus on pirstoutunut isojaon jälkeisissä kiinteistötoimituksissa tai muissa osituksissa. Kts. Kiinteistönmuodostamislaki (Finlex)

Erillistalo

Erillistalo tarkoittaa erillistä kyseisellä tontilla sijaitsevaa rakennusta, jota hallinnoi joko asunto-osakeyhtiö tai sitä hallinnoidaan hallinnanjakosopimuksella. Tyypillisemmin erillistalot kuitenkin muodostavat asunto-osakeyhtiön. Erillistalojen määrää ei ole rajoitettu muuten kuin asemakaavassa, joten yhdellä tontilla voi sijaita muutamia tai useita kymmeniä erillistaloja. Omakotitaloa ostettaessa varainsiirtovero on 4 % kauppahinnasta, mutta erillistalon kohdalla varainsiirtovero maksetaan asunto-osakkeen mukaan eli 2 %.…

Lue lisää

Erityisalue

Erityisalueella tarkoitetaan laissa, asetuksissa tai valtioneuvoston, ministeriön, lääninhallituksen tai muun viranomaisen päätöksellä määriteltyä aluetta, johon kohdistuu liikkumisrajoituksia tai ovat varattuja erityisiä käyttötarkoituksia varten. Rakennuslaissa asemakaavan erityisalueiksi määritellään hautausmaat, ryhmäpuutarhat, kasvitarhat, luonnonsuojelu- ja muinaismuistoalueet, väestönsuojelualueet, sotilaalliset laitokset sekä muut erityisiä tarpeita varten määritellyt alueet. Kts. vaara-alue Kts. Rakennuslaki (Finlex) , Maankäyttö- ja rakennusasetus (Finlex)

Esisopimus

Esisopimus on sopimus, jolla kaupan osapuolet sitoutuvat tekemään myöhemmin pääsopimuksen. Esisopimus on hyvä tehdä esimerkiksi tilanteissa, joissa kaupan osapuolet haluavat tehdä sopimuksen turvaamaan pääsopimuksen syntymistä, vaikka lopullisia sopimuksen yksityiskohtia ei olekaan lyöty lukkoon. Tarkkaa kauppahintaa ja muita hintamääriä ei tarvitse vielä tässä vaiheessa määritellä. Esisopimus on oikeudellisesti sitova, eli sopimuksen rikkonut osapuoli joutuu maksamaan vahingonkorvausta…

Lue lisää

Etuosto-oikeus

Etuosto-oikeudella tarkoitetaan kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteistö ostajan ja myyjän sopimalla kauppahinnalla. Sen tarkoituksena on turvata kunnan mahdollisuutta omistaa maata yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelukäyttöä varten. Kuntien etuosto-oikeutta on kuitenkin rajoitettu jossain määrin. Etuosto-oikeutta käyttävä ostaja ei saa olla kiinteistön myyjän puoliso tai perillinen, jonka lisäksi myytävän kiinteistön tulee olla vähintään 5 000 neliömetrin kokoinen.…

Lue lisää

Geodeetti

Geodeetti tekee teknisiä ja tieteellisiä mittaustöitä geodeettisten (mm. maanmittaus, pinnan mittaus, maanpinnan kuvaus) perusarvojen määrittämiseksi. Heitä toimii erinäisissä tehtävissä mm. kunnilla ja valtiolla.

Haamutila

Haamutila tarkoittaa kiinteistöä, johon ei kuulu omaa maa- tai vesialuetta. Haamutilalla on ainoastaan oikeus johonkin tiettyyn yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen. Tällainen etuus voi olla esimerkiksi kalastusoikeus. Haamutila muodostuu, kun kaikki tilukset on luovutettu tai lunastettu niin, että jäljelle jää vain joitakin oikeuksia. Haamutila on olemassa vain kiinteistörekisterissä, mutta sitä käsitellään samoin kuin tavallisiakin…

Lue lisää

Haitalliset rakennusmateriaalit

Haitallisilla rakennusmateriaaleilla tarkoitetaan terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita, joita on käytetty rakennuksen rakentamiseen. Yleisesti niistä käytetään nimitystä haitta-aineet. Nykyisin haitallisista rakennusmateriaaleista on luovuttu, mutta niitä voi olla edelleen ennen vuotta 1994 rakennetuissa taloissa. Nämä materiaalit on otettava aina huomioon tehtäessä rakennukseen korjaus- ja/tai purkutöitä sekä rakennusjätteen lajittelussa. Tyypillisimpiä haitallisia rakennusmateriaaleja ovat asbesti kreosootti PCB-yhdisteet PAH-yhdisteet…

Lue lisää

Hallinnanjakosopimus

Hallinnonjakosopimuksella sovitaan, miten kahden henkilön omistuksessa olevan kohteen yhteisomistus järjestetään. Hallinnanjakosopimuksen voi tehdä niin yhteisomistuksessa olevalle asunto-osakkeelle tai kiinteistölle kuin myös yhteisesti omistetulle esineelle. Hallinnanjakosopimus ei ole määrämuotoinen laissa tai kiinteistökaupassa määritelty kiinteistökauppasopimus, vaan siihen riittää kaikkien osapuolten allekirjoituksen. Tämän lisäksi hallinnanjakosopimus kannattaa rekisteröidä. Jos hallinnanjakosopimuksen toinen osapuoli myy osuutensa kiinteistöstä, sopimus koskee myös tulevia…

Lue lisää

Hallintaoikeus

Kiinteistön ja asunnon hallintaoikeus tarkoittaa sitä, että henkilö voi pitää hallussaan sekä käyttää kiinteistöä sen omistajan tavoin, mutta kyseinen henkilö ei saa myydä, vuokrata tai hävittää sitä eikä määrätä siitä testamentissaan. Asunnon kohdalla hallintaoikeus on varmastikin helpoiten avattavissa asuntoa vuokrattaessa. Tällöin asunnon omistajalla eli vuokranantajalla on asunnon omistusoikeus ja vuokralaisella asunnon hallintaoikeus. Asuntoa vuokrattaessa täytyy…

Lue lisää

Hankintameno

Hankintameno tarkoittaa sitä arvoa, jolla verovelvollinen on saanut tietyn omaisuuden omistukseensa. Näihin kuuluvat myös perusparannuksiin kuuluvat menot. Jos rakennus on vuokrattu, hankintamenot voi vähentää vuokratulosta vuotuisina poistoina. Kts. hankintameno-olettamaKts. Tuloverolaki (Finlex)

Hankintameno-olettama

Hankintameno-olettama tarkoittaa ennalta määrättyä prosentuaalista osuutta tietyn omaisuuden, esimerkiksi kiinteistön, arvosta. Hankintameno-olettamaa käytetään luovutusvoittoa laskettaessa, jos se on verovelvolliselle edullisempi vaihtoehto. Olettama on joko 20 % tai 40 % omaisuuden luovutushinnasta. Jos omaisuus on ollut myyjän omistuksessa vähintään 10 vuotta, hankintameno-olettama on tällöin 40 %. Kun omistusaika on vähemmän kuin 10 vuotta, hankintameno-olettama on 20…

Lue lisää

Hinnanalennus ja kaupan purku kiinteistökaupassa

Jos kiinteistöstä löytyy kaupanteon jälkeen virhe, ostajalla on oikeus vaatia hinnanalennusta. Kiinteistökaupan virhetyyppeihin kuuluvat laatuvirhe, vallintavirhe ja oikeudellinen virhe. Virheen havaittuaan kiinteistön ostajan täytyy reklamoida virheestä kohtuullisen ajan kuluessa myyjälle. Kiinteistökauppojen osalta kiinteistön virheisiin on kuitenkin vedottava viimeistään viiden vuoden kuluessa kaupanteosta. Jos kyseessä on salainen virhe, eli myyjä ei ole tiennyt virheestä eikä ostaja…

Lue lisää

Hoitolaina

Hoitolaina on taloyhtiön laina, jolla katetaan mm. investointikorjauksia tai muita hankintoja, joita ei osakkaat eivät lyhennä rahoitusvastikkeella. Tyypillisesti taloyhtiö nostaa hoitolainaa tasapainottaakseen hoitotalouttaan tai tilanteissa, joissa hoitovastiketta on peritty liian vähän. Hoitolainan hankkimisesta päätetään taloyhtiön yhtiökokouksessa. Kts. rahoitusvastike, hoitovastike, yhtiövastike

Hoitovastike

Hoitovastike on asunto-osakeyhtiön osakkailta perittävä kuukausittainen maksuerä. Sen koko määräytyy osakkeenomistajan asunnon neliöiden mukaan. Hoitovastikkeella katetaan taloyhtiön kiinteistön hoito- ja ylläpitokuluja, joita ovat mm. lämmitys-, jätehuolto-, huolto- ja siivouskulut sekä isännöitsijän ja huoltoyhtiön palkkiot. Hoitovastiketta käytetään myös keräämään rahoitusta tulevia suurempia remontteja varten. Hoitovastikkeen määrä päätetään vuosittaisessa varsinaisessa yhtiökokouksessa. Jos kyseessä on sijoitusasunto, hoitovastike on…

Lue lisää

Hometalo

Hometalolla tarkoitetaan rakennusta, jonka sisäilmaongelmat ovat toistuvien kosteusvaurioiden aiheuttamia. Kosteus rakenteissa puolestaan kasvattaa riskiä erinäisille mikrobikasvustoille (homeet, hiivat, bakteerit), jotka saattavat levitä rakenteissa hyvinkin laajalle. Hometalo voi päällisin puolin vaikuttaa terveeltä talolta, mutta siellä oleileville asukkaille saattaa tulla selittämättömiä terveyshaittoja, kuten esimerkiksi astmaa, allergiaa, atooppista ihottumaa ja hengenahdistusta. Homevauriota on syytä epäillä, jos oireet paranevat…

Lue lisää

Huoneistoremontti

Huoneistoremontti tarkoittaa rivi- tai kerrostaloasuntoon tehtävää muutos- ja/tai korjaustyötä, joka parantaa huoneiston kuntoa, viihtyisyyttä ja ulkonäköä. Jos huoneistoremontti tehdään asunto-osakeyhtiössä, lain mukaan (asunto-osakeyhtiölaki) remonttia tekevän osakkaan on ilmoitettava taloyhtiölle tai isännöitsijälle kirjallisesti remontista silloin, kun remontti saattaa vaikuttaa taloyhtiön hallinnassa olevan talon rakenteisiin (hyvänä esimerkkinä suuremmat kylpyhuoneremontit) tai naapuriasuntoihin. Huoneistoremontista ei tarvitse ilmoittaa, jos remontin…

Lue lisää

Huoneistoselitelmä

Huoneistoselitelmä on osa asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestystä ja isännöitsijäntodistusta. Siinä kerrotaan, mitkä osakkeet oikeuttavat hallinnan mihinkin huoneistoon, rakennuksessa olevan huoneiston sijainti, huoneiston numero/kirjaintunnus, huoneiston pinta-ala ja käyttötarkoitus sekä huoneiston tyyppi. Huoneistoselitelmästä selviää myös asunto-osakeyhtiön välittömässä hallinnassa olevat huoneistot ja kaikki muut tilat, joita ovat esimerkiksi autopaikat, piha-alueet, ullakkovarasto ja kylmäkomero. Kts. asunto-osakeyhtiö, asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys, isännöitsijäntodistus

Hyvä välitystapa

Hyvä välitystapa on kiinteistönvälitysalalla käytettävä joustava normi, joka muotoutuu muun muassa tuomioistuinten päätöksien, kuluttajariitalautakunnan suositusten, viranomaisten ohjeiden sekä alan vakiintuneiden käytäntöjen mukana. Välityslainsäädännön mukaan kaikessa välitystoiminnassa on noudatettava hyvää välitystapaa. Hyvän välitystavan keskeisiä asioita ovat muun muassa avoimuus, tunnollisuus välitystoiminnassa sekä lojaalisuus toimeksiantajaa ja kilpailijoita kohtaan. Kts. Hyvän välitystavan ohjeKts. Välitysliikelaki (Finlex) , Välityslaki (Finlex)

Hyvän välitystavan ohje

Hyvän välitystavan ohje on hyvin laaja, joustava ja alati muotoutuva säännöstö, jota muokataan jatkuvasti muun muassa tuomioistuinten päätösten, kuluttajariitalautakunnan suositusten, viranomaisten ohjeiden sekä alan vakiintuneiden käytäntöjen mukana. Hyvän välitystavan ohjetta käytetään välittämään kiinteistöjä tai kiinteistön osaa, jos kyseistä kiinteistöä käytetään muuhun tarkoitukseen kuin elinkeinotoimintaa varten. Kiinteistönvälitysalan keskusliitto (KVKL) on julkaissut Ohjeen hyvästä välitystavasta, jossa kaikki…

Lue lisää

Isännöitsijäntodistus

Isännöitsijäntodistuksessa ilmoitetaan kaikki keskeisimmät taloyhtiön historiaa koskevat tiedot, taloyhtiön taloudellinen tilanne, listaus yhtiön omistamista rakennuksista ja niiden kunnosta, tehdyt ja suunnitellut taloyhtiötä koskevat korjaukset sekä osakeluetteloon merkitty huoneiston omistaja/omistajat, osakkeisiin liittyvät hallintaoikeudet ja osakkeenomistajan erääntyneet yhtiövastikkeet. Todistuksesta selviää myös se, sijaitseeko taloyhtiön rakennus/rakennukset omalla vai vuokratulla tontilla. Isännöitsijäntodistuksen sisällöstä ja siitä, kenelle todistuksen voi luovuttaa,…

Lue lisää

Itsenäinen maanomistusyksikkö

Itsenäinen maanomistusyksikkö on toinen nimitys kiinteistölle, joka on merkitty kiinteistörekisteriin. Itsenäiset maanomistusyksiköt voivat olla siis esimerkiksi tontteja, tiloja sekä tilojen määräaloja ja määräosia. Kts. kiinteistö, määräala, määräosa, tontti

Jäämistö

Jäämistö tarkoittaa vainajan jälkeensä jättämää omaisuutta veroineen ja velkoineen. Jäämistöstä käytetään myös sanaa perintö. Jäämistöstä ja testamentista säädetään Suomessa perintökaaressa. Kts. Perintökaari (Finlex)

Johtokartta

Johtokarttaan merkitään maahan sijoitettujen kaapeleiden, johtojen ja niihin välittömästi liittyvien rakenteiden ja laitteiden sijainnit. Kts. lisää Maankäyttö- ja rakennusasetus (Finlex)

Joutomaa

Joutomaalla tarkoitetaan arvotonta eli maatalouteen tai muuhun taloudelliseen hyötykäyttöön sopimatonta maa-aluetta. Joutomaita ovat esimerkiksi autiotontit, hylätyt ja raunioituneet rakennuspaikat, hoitamattomat piennarmaat sekä teollisuus- ja varastoalueiden laitamat. Metsäteollisuuden osalta joutomaaksi määritellään alue, jolla puusta kasvaa vähemmän kuin 0,1 m3/ha vuoden aikana kuori mukaan luettuna. Kts. Kiinteistönmuodostamisasetus (Finlex)

Kaava-alue

Rakennuspaikka muodostetaan asemakaavan ja tonttijaon mukaiseksi tonttirekisteriin merkityksi tontiksi kaava-alueella (myös asemakaava-alue). Kts. asemakaava, tonttijako

Kaavakartta

Kaavakartalla tarkoitetaan maan pinnan tasoon tehtyä oikeudellista kuvaa siitä, mitä alueelle saa luvallisesti rakentaa. Se siis kuvaa alueen suunnitellun maankäytön. Kaavakartan merkinnät ovat ympäristöministeriön antaman asetuksen mukaisia kaavamerkintöjä. Kaavakartan värit kertovat alueiden käyttötarkoituksista, joissa ruskea tarkoittaa asumista, oranssi palveluita, violetti julkisia palveluita, vihreä puistoalueita ja valkoinen katuja. Kts. asemakaava, kaavamerkintä, katualue, puisto

Kaavamääräys

Kaavamääräys tarkoittaa rakentamista ja muuta maankäyttöä ohjaavaa tai rajoittavaa määräystä. Se voidaan jakaa kahteen eri kategoriaan: yleisiin ja kaavakohtaisiin. Kaavamääräysten yksityiskohtaisuus riippuu käytettävästä kaavamuodosta. Maakuntakaavan määräykset ovat tyypillisesti sen verran yleisluontoisia, etteivät ne täsmällisesti ohjaa yksittäisen kiinteistön käyttöä. Asemakaavan ja siihen perustuvan tonttijaon määräykset ovat puolestaan hyvin yksityiskohtaisia ja sitovia. Jos asemakaavan kaavamääräyksestä täytyy poiketa,…

Lue lisää

Kaavamerkintä

Kaavamerkinnät tarkoittavat maakunta-, yleis- ja asemakaavoissa käytettäviä virallisia, ympäristöministeriön määrittelemiä merkintöjä. Kaavamerkinnät koostuvat pääosin kirjaimista, viivoista, rastereista ja symboleista. Kaavamerkinnöillä määritellään muun muassa eri alueiden käyttötarkoitukset, tonttien ja kunnan rajat sekä rakennusoikeudet ja rakennusten kerrosluvut. Kts. asemakaava, kaavakartta, maakuntakaava, yleiskaavaKts. Valtioneuvoston Kaavamerkinnät opas 1 (Valtioneuvosto)

Kaavayksikkö

Kaavayksikkö tarkoittaa asemakaavan pienintä tiettyyn käyttötarkoitukseen varattua yksikköä. Kaavayksikkö voi olla esimerkiksi yleinen alue, ohjeellisen tonttijaon mukainen alue tai sitovan tonttijaon mukainen kaavatontti. Yksi käyttötarkoitusalue voidaan jakaa yhteen tai useampaan kaavayksikköön. Kts. asemakaava, kaavakartta, kaavamerkintä, tonttijako, yleinen alue

Kaavoitus

Kaavoituksella tarkoitetaan alueiden ja rakentamisen säännöstelyä, jonka avulla päätetään eri toimintojen sijoittumista kaupungin alueelle. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi asumiseen ja työpaikkoihin liittyvät suunnitelmat. Kaavoitus jakautuu Suomessa kolmeen tasoon, joita ovat maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Joissain tapauksissa saatetaan laatia myös niin kutsuttuja kaavarunkoja, jotka ovat yleiskaavaa tarkempia, mutta toisaalta asemakaavaa yksinkertaisempia. Kts. asemakaava, maakuntakaava, yleiskaava

Kantakiinteistö (Kantatila)

Kantakiinteistö on lohkomisen jälkeen emäkiinteistöstä jäljelle jäänyt osa. Kantakiinteistöksi määrätään se kiinteistö, joka on muodostettu lainhuuto- ja kiinnitysrekisterissä tarkoitetulle emäkiinteistön omistajalle. Kts. emäkiinteistö, lohkokiinteistö, lohkominen

Käsiraha

Käsiraha on asunto- ja kiinteistökaupoissa ennakkoon maksettava rahamäärä, jonka ostotarjouksen tehnyt voi maksaa myyjälle kaupan vakuudeksi. Käsiraha on enintään 4 % kauppahinnasta (ei velattomasta kauppahinnasta). Tyypillisesti käsiraha maksetaan silloin, kun ostaja on valmis ostamaan asunnon, mutta hänen täytyy selvittää vielä mahdollisuudet saada asuntolainaa. Käsirahaa ei ole pakko käyttää asunto- tai kiinteistökauppojen yhteydessä. Jos käsiraha kuitenkin…

Lue lisää

Käsirahasopimus

Maksettaessa käsiraha kiinteistö- tai asuntokauppojen yhteydessä, on tärkeää laatia käsirahasopimus. Käsirahasopimus toimii kuittina maksetusta käsirahasta ja toimii todistuksena, jos jompikumpi osapuoli päättääkin perua kaupat. Kts. asuntokaupan käsiraha, esisopimus, käsiraha, vakiokorvaus

Katualue

Katualueella tarkoitetaan asemakaavassa liikennekäyttöön osoitettua yleistä väylää. Asemakaavan katualueita ylläpitää kunta. Katualueista määrätään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kts. asemakaava Kts. Maankäyttö- ja rakennuslaki (Finlex)

Kaupanteko

Kaupanteko tarkoittaa kiinteistö- ja asuntokaupassa tapahtuvaa kaupantekotilaisuutta. Välitysliikkeen kanssa sovitaan kaupantekotavasta sekä sen ajankohdasta myyjän ja ostajan kanssa. Ennen kaupantekoa välitysliikkeen täytyy kerätä kaupassa tarvittavat sekä ostajalle luovutettavat asiakirjat kasaan. Itse kaupantekotilanteessa välitysliikkeen on todennettava sekä myyjän että ostajan henkilöllisyys, jos näin ei ole jo aiemmin tehty sekä käydä kauppakirjan sisältö läpi. Jos kyseessä on…

Lue lisää

Kaupanvahvistaja

Kiinteistöjen kauppojen, vaihtojen sekä lahjoitusten yhteydessä tapahtuvissa virallisissa tilaisuuksissa on aina oltava läsnä esteetön kaupanvahvistaja. Kaupanvahvistajien tehtävänä on varmistaa kaupan/vaihdon/lahjan oikeellisuus sekä vahvistaa se omalla todistuksellaan. Julkista kaupanvahvistajarekisteriä ylläpitää Maanmittauslaitos. Kaupanvahvistajien toimintaa ohjaa laki kaupanvahvistajista sekä Valtioneuvoston asetus kaupanvahvistajista. Laki oikeustoimen ja toimituksen todistajan esteellisyydestä puolestaan määrittää sen, onko kaupanvahvistaja kaupantekotilaisuudessa mahdollisesti esteellinen. Jos kiinteistön…

Lue lisää

Kauppahinta

Kauppahinta, toiselta nimeltään myyntihinta, tarkoittaa euromääräistä summaa, jonka asunnon tai kiinteistön ostaja maksaa myyjälle toteutuneen kaupan yhteydessä. Kts. myyntihinta

Kauppakirja

Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden kaupassa kauppakirja toimii virallisena todistuksena kaupan osapuolten (ostajan ja myyjän) sopimista ehdoista sekä tarkat tiedot myydystä kiinteistöstä tai asunto-osakkeesta. Kauppakirjan laatimisesta vastaa asunnon myyjä tai kiinteistönvälittäjä. Jos kyseessä on kiinteistön kauppa, kauppakirjan vahvistaa kaupanvahvistaja. Kauppakirjaan kirjataan muun muassa kaupan kohde (sijainti, pinta-ala) sekä kaupan ehdot (kauppahinta, maksuehdot, omistusoikeuden siirtyminen). Kauppakirja käydään osapuolten…

Lue lisää

Kauppala

Kauppala on vanha termi, jota käytettiin aikoinaan epäitsenäisestä kauppalasta tai kaupunkimaisesta kunnasta Suomessa. Suomessa kauppalan kuntamuoto lakkautettiin vuonna 1977. Tällöin kaikki kauppalat muutettiin joko kaupungeiksi tai kunniksi.

Käypä arvo

Toisilta nimiltään myös käypä hinta ja markkina-arvo. Käypä arvo on se todennäköinen hinta, joka voidaan saada kaupan kohteesta (esim. kiinteistö, asunto, esine) vapailla markkinoilla toisistaan riippumattomien tahojen välisessä kaupassa. Kaupan kohteen käypä arvo selvitetään vastaavista kohteista maksettujen kauppahintojen perusteella. Perunkirjoituksissa käypä arvo tarkoittaa vainajan omaisuuden arvoa kuolinhetkellä. Tällöin käyvän arvon selvittämisessä käytetään apuna muun muassa…

Lue lisää

Käyttöoikeuden asteet

Käyttöoikeuden asteilla tarkoitetaan kiinteistön omistusoikeutta ja käyttöoikeutta. Tyypillisesti molemmat ovat saman henkilön hallinnassa, mutta näin ei aina kuitenkaan ole. Käyttöoikeus sekoitetaan usein hallintaoikeuteen, mutta oikeudellisesta näkökulmasta käyttöoikeus on suppeampi kuin hallintaoikeus. Käyttöoikeus tarkoittaa kiinteistöjen ja asuntojen kohdalla sitä, että sen haltija voi ainoastaan käyttää kiinteistöä tai asuntoa, mutta hän ei saa myydä, testamentata tai hävittää…

Lue lisää

Käyttöoikeusyksikkö

Käyttöoikeusyksiköt ovat kiinteistörekisteriin merkittäviä oikeuksia ja rasitteita. Käyttöoikeusyksiköitä ovat esimerkiksi tieoikeudet, venevalkamat, kaivot ja voimalinjat. Jokaiselle käyttöoikeusyksikölle annetaan yksilöllinen, neliosainen tunnus. Käyttöoikeusyksiköt merkitään rekisterikartalle viivamaisina (mm. tieoikeudet, johdot), pistemäisinä (mm. kaivot, lähteet) tai aluemaisina (kaivoslain mukaiset käyttöoikeusyksiköt) merkintöinä. Kts. kiinteistörekisteri, rasite, tieoikeus

Kerrosala

Kerrosala tarkoittaa kaikkien rakennuksen kerrosten yhteenlaskettua pinta-alaa, johon lasketaan tyypillisesti kaikkien rakennuksen kerroksien pinta-ala ulkoseinien ulkopintaan asti. Kerrosala voi myös tarkoittaa tontille määriteltyä rakennusoikeutta. Kts. tontti, rakennusoikeus Kts. Maankäyttö- ja rakennuslaki (Finlex)

Kesämökki

Kesämökki tarkoittaa yleisesti ottaen haja-asutusalueella, mantereella tai saaressa, rannalla tai etäämpänä rannasta sijaitsevaa virkistyskäyttöön ja/tai vapaa-ajan asumiseen tarkoitettua asuinrakennusta.

Keskeneräinen rakennus

Keskeneräinen rakennus tarkoittaa joko rakennusta tai muuta arkkitehtonista kokonaisuutta (esim. silta, tie, torni), jonka rakentaminen on jäänyt joko pysyvästi tai väliaikaisesti kesken.

Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari toimii kauppakamarien yhteiselimenä, jonka toimintaa säätelee kauppakamarilaki. Sen jäseniä ovat kauppakamarit. Keskuskauppakamarin keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa edistää koko maassa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, yrittäjyyttä, markkinataloutta ja tervettä kilpailua, osallistua lainsäädännön ja viranomaisten päätösten sekä muiden yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttavien toimenpiteiden valmisteluun Suomessa, EU:ssa ja maailmanlaajuisesti sekä tehdä niistä aloitteita ja antaa lausuntoja, myöntää Suomen elinkeinoelämän tunnustuksena…

Lue lisää

Kiinnitys

Kiinnitys tarkoittaa kiinteistön tai sen osan, määräalan tai määräosan merkitsemistä lainan vakuudeksi. Ennen kuin kiinnitystä haetaan kiinteistölle, sille on haettava lainhuuto, jolla varmistetaan se, että kiinnityksen hakija omistaa kiinteistön laillisesti. Kiinnityksen todisteena toimii kirjallinen tai sähköinen panttikirja, joka on voimassa pysyvästi, ellei kiinnitystä erikseen kuoleteta. Yleensä kiinnityksen panttina käytetään kiinteistöjä, mutta myös asunto voi toimia…

Lue lisää

Kiinteistö

Kiinteistö on maa- tai vesialueen omistuksen yksikkö, johon kuuluu rajoiltaan määritelty osa maapallon pintaa ja joka merkitään kiinteistönä valtakunnalliseen kiinteistörekisteriin. Kiinteistö käsittää siihen kuuluvan alueen sekä osuudet yhteisiin alueisiin ja etuuksiin. Puhekielessä kiinteistöksi voidaan myös mieltää esimerkiksi maan ja sen sisältämien rakennusten muodostama kokonaisuus.

Kiinteistö sanan käyttö

Tyypillisesti yleis- ja puhekielessä sanaa kiinteistö käytetään pelkästä yksittäisestä rakennuksesta, vaikka juridisesti oikein käytettynä sana kiinteistö tarkoittaa esimerkiksi yhtä rakennusta ja sen tonttia. Kts. kiinteistö

Kiinteistöjaotus

Kiinteistöjaotuksella luodaan perusta kiinteän omaisuuden omistamiselle ja kiinteistöjärjestelmälle. Sen keskeinen päämäärä on jakaa valtakunnan alueita omistuksen yksiköiksi eli kiinteistöiksi. Kiinteistöjaotuksella on useita erilaisia toiminnallisia tarkoituksia, joissa kiinteistö voi olla rekisteriyksikkö, vaihdannan kohde, eri rekisteriyksiköistä muodostuva käyttöyksikkö, täytäntöönpanon (esim. ulosmittauksen) kohde sekä verotuksen kohde. Kiinteistöjaotuksen eri yksiköt voivat olla useiden erilaisten oikeustoimien (esim. luovutus, vuokraus) kohteena.…

Lue lisää

Kiinteistöjärjestelmä

Kiinteistöjärjestelmä kuvaa todellista, vallitsevaa kiinteistöjaotusta sekä kiinteistöihin kohdistuvia oikeuksia. Kiinteistöjärjestelmän muodostavat kartta, kiinteistörekisteri ja kiinteistökirja. Kiinteistön kartta kertoo kiinteistöjen rajat ja tilusten sijainnit. Kiinteistörekisteriin puolestaan merkitään kiinteistöt ja niissä tapahtuvat muutokset. Kiinteistökirja sisältää kiinteistöihin kohdistuvien oikeuksien luettelon. Kts. kiinteistörekisteri

Kiinteistöjärjestely

Kiinteistönjärjestely tarkoittaa toimituslajia, johon kuuluu useita erilaisia kiinteistönmuodostamistoimenpiteitä. Se suoritetaan yleensä kiinteistöjen omistajien sopiessa uudelleenjärjestelyistä. Kiinteistönjärjestelyitä ovat maan siirto kiinteistöstä toiseen, kiinteistön osuuksien siirto yhteiseltä alueelta toiselle, yhteisten alueiden perustaminen, rasitteiden käsitteleminen sekä kiinteistölle kuuluvien rakennusten ja rakenteiden siirto toiselle kiinteistölle. Kts. kiinteistönmuodostamistoimitukset, kiinteistörasite, rasite

Kiinteistöjärjestelytoimitukset

Kiinteistöjärjestelytoimituksiin kuuluvat uusjako, rakennusmaan järjestely, yhteisten alueiden jaot, tilusvaihto, alueen siirtämiset (mm. vesijätön, tonttiosan tai ulkopalstan lunastus) sekä yhteisen alueen muodostaminen tai alueen liittäminen yhteiseen alueeseen. Näiden lisäksi kiinteistönjärjestelytoimituksia ovat mm. osuuden siirto tai haamukiinteistön muodostaminen, yhteismetsän muodostaminen ja rasitetoimitus. Kiinteistöjärjestelytoimituksella on tarkoitus järjestellä ja muuttaa olemassa olevien kiinteistöjen ulottuvuutta ja tyypillisesti se suoritetaan silloin,…

Lue lisää

Kiinteistöjen yhdistäminen

Kiinteistöjen yhdistämisellä tarkoitetaan tilannetta, jossa yhdistetään saman omistajan omistamat tilat yhdeksi uudeksi kiinteistöksi. Yhdistämistä käytetään esimerkiksi tilanteissa, joissa kiinteistöön kohdistuu hankalia kiiloja tai kapeita alueita, joita ei pysty nykyisillä kiinteistön rajoilla hyödyntämään. Kiinteistöjen yhdistäminen suoritetaan kiinteistön omistajan hakemuksesta ja sen suorittaa kiinteistörekisterinpitäjä. Kiinteistön yhdistämisen voi myös toimittaa kahden tai useamman eri omistajan välillä, kunhan omistussuhteet…

Lue lisää

Kiinteistökanta

Kiinteistökannalla tarkoitetaan esimerkiksi yhden kunnan tai yhden yhtiön/yrityksen omistuksessa olevia tiloja, yleisiä rakennuksia sekä asuinrakennuksia. Tyypillisesti kunnan julkinen kiinteistökanta muodostuu muun muassa toimisto-, kirjasto-, terveydenhoito-, koulu- ja päiväkotirakennuksista, mutta sen voi jaotella myös esimerkiksi yleisiin tiloihin, yksityisille vuokrattuihin tiloihin, rivi- ja kerrostaloihin, tyhjillään oleviin tiloihin, toimistoihin ja varastoihin. Yhtiön kiinteistökannan voi puolestaan jaotella esimerkiksi kerrostaloihin,…

Lue lisää

Kiinteistökaupan muotovaatimus

Kiinteistökaupan muotovaatimuksella tarkoitetaan laissa (maakaari) määriteltyjä oikeudellisesti päteviä vaatimuksia ja edellytyksiä kauppakirjalle. Nämä vaatimukset ovat, että kauppakirja on tehtävä kirjallisesti, myyjän ja ostajan (tai heidän asiamiehensä) on allekirjoitettava kauppakirja ja kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa. Lisäksi laissa määritellään, että kauppakirjan täytyy sisältää luovutustarkoitus, luovutettava kiinteistö, myyjä ja ostaja sekä kauppahinta ja muu vastike. Jos edellä mainitut…

Lue lisää

Kiinteistökaupan reklamaatio

Kiinteistökaupassa reklamaatio laaditaan tilanteissa, joissa ostaja on havainnut, että kiinteistö ei vastaa sitä mitä hän on odottanut tai että kiinteistöstä löytyy vikoja ja puutteita. Kyseisissä tilanteissa kiinteistön ostaja voi laatia reklamaation kiinteistön myyjälle ja vaatia hinnanalennusta, vahingonkorvausta tai kaupan purkua. Kiinteistökaupan reklamaatio on tehtävä kohtuullisessa ajassa siitä, kun virhe on havaittu tai se olisi pitänyt…

Lue lisää

Kiinteistökauppa

Kiinteistökauppaa säätelee laissa maakaari. Maakaaren mukaan kiinteistön kauppa on aina tehtävä kirjallisena ja kauppakirjaan täytyy kirjata ainakin seuraavat tiedot: Kaupan osapuolet, henkilö-/y-tunnukset, osoitteet Kaupan kohde ja kiinteistötunnus Luovutustarkoitus Määräalan tai määräosan ollessa kyseessä se, miten ne muodostuvat Kauppahinta ja kauppahinnan maksuajankohta Verot ja maksut, joista kaupan osapuolet vastaavat omistusaikanaan Kiinteistön ostajalle on toimitettava lainhuuto- ja…

Lue lisää

Kiinteistölainsäädäntö

Kiinteistölainsäädäntöön kuuluu useita eri lakeja ja asetuksia, joista kiinteistökaupassa vaikuttavin on maakaari. Asuntokauppojen yhteydessä pääasiallinen lähde puolestaan on asuntokauppalaki. Kiinteistölainsäädäntö käsittää mm. kiinteistönvälityksen, vuokravälityksen, vuokraustoiminnan ja isännöinnin keskeisen lainsäädännön. Kts. kiinteistökauppa, maakaari Aiheesta muualla kts. mm. Asuntokauppalaki (Finlex) , Maakaari (Finlex) , Laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä (Finlex) , Laki kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä (Finlex)…

Lue lisää

Kiinteistölle perustettu etuus

Kiinteistölle perustetulla etuudella tarkoitetaan kiinteistöoikeudessa tyypillisesti kiinteistön erityistä etuutta, joita ovat mm. oikeudet koskivoimaan, kalastukseen tai kivilouhokseen. Kiinteistön etuudet on perustettu kyseistä kiinteistöä varten ja ovat osa kiinteistön ulottuvuutta. Vaikka kiinteistön omistaja vaihtuisi, etuudet pysyvät voimassa. Nykylainsäädännön puitteissa kiinteistölle ei voi enää perustaa erityisiä etuuksia. Kts. kiinteistö Aiheesta muualla kts. Kiinteistönmuodostamislaki (Finlex) , Laki kiinteistönmuodostamislain…

Lue lisää

Kiinteistön kaupan esisopimus

Kiinteistön kaupan esisopimuksella tarkoitetaan sopimusta tulevasta kiinteistön kaupasta. Esisopimus on määrämuotoinen eli sen on täytettävä maakaaressa säädetyt muotomääräykset. Nämä muotomääräykset ovat myyjä ja ostaja, myytävä kiinteistö, kauppahinta tai sen määräytymisperuste, päivä, jolloin kauppa on viimeistään tehtävä sekä ehdot, joiden täyttyessä kauppa tehdään. Jos esisopimukseen ei kirjata kaupantekopäivää, sopimus on voimassa lain määräämän ajan eli viisi…

Lue lisää

Kiinteistön kauppa

Kiinteistökauppaa säätelee laissa maakaari. Maakaaren mukaan kiinteistön kauppa on aina tehtävä kirjallisena. Kts. kiinteistökauppa, maakaari

Kiinteistön kauppakirja

Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden kaupassa kauppakirja toimii virallisena todistuksena kaupan osapuolten (ostajan ja myyjän) sopimista ehdoista sekä tarkat tiedot myydystä kiinteistöstä tai asunto-osakkeesta. Kts. kauppakirja, kiinteistökaupan muotovaatimus

Kiinteistön laatuvirhe

Kiinteistön laatuvirhe tarkoittaa yleisesti sitä, että kiinteistön ominaisuudet eivät vastaa niitä mitä on sovittu tai että myyjä on antanut ostajalle virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa esim. kiinteistön pinta-alasta, rakennusten kunnosta, rakenteista tai muusta kiinteistön laatua koskevasta ominaisuudesta ennen kaupantekoa. Kiinteistön ostajalla on laatuvirheen perusteella mahdollisuus pyytää hinnanalennusta ja vahingonkorvausta. Jos virhe on olennainen, ostajalla on oikeus…

Lue lisää

Kiinteistön markkina-arvo

Kiinteistön markkina-arvolla tarkoitetaan kohteen todennäköistä, nykyhetkeen sidottua velatonta kauppahintaa silloin, kun kohde myydään vapaaehtoisella kaupalla normaalein kauppaehdoin. Tyypillisesti kiinteistön markkina-arvon arvioinnin suorittaa kiinteistönvälitysfirma tai markkina-arvoihin erikoistunut yritys. Kts. myös asunnon markkina-arvo

Kiinteistön muodostamisketju

Kiinteistön muodostamisketju kertoo sen, mistä kyseinen kiinteistö on aiemmin lohkottu. Aina muodostamisketju ei näy kiinteistörekisteriotteessa, mutta useimmiten isommasta tilasta lohkotut pienemmät tontit jäävät otteelle merkinnäksi muodostamisketjuna. Kts. kiinteistörekisteriote

Kiinteistön myyminen purkukuntoisena

Vaikka kiinteistö myydään purkukuntoisena, se ei poista myyjän vastuuta kiinteistöstä kokonaan. Vain jos kauppakirjaan erikseen kirjataan, että rakennukset ovat purkukuntoisia tai että kiinteistö myydään purkukuntoisena, myyjän vastuu rakennusten kunnosta on lähes olematon. Maapohjan osalta myyjän vastuuta ei kuitenkaan saa pois. Maapohjassa kuitenkin on hyvin harvoin virheitä, ja vahingonkorvaus sen suhteen on mahdollista vain, jos maapohja…

Lue lisää

Kiinteistön myymisen verotus

Kiinteistönkaupassa mahdollisesti syntyvä myyntivoitto (luovutusvoitto) on luonnolliselle henkilölle veronalaista pääomatuloa, ellei laissa toisin määritellä. Kiinteistöstä saatu myyntivoitto verotetaan pääomatulojen veroprosentin mukaan. Myyntivoiton lisäksi kiinteistön omistusoikeuden luovutuksesta täytyy maksaa varainsiirtoveroa, joka on kiinteistöjen osalta 4 % kauppahinnasta. Kts. kiinteistökauppa, luovutusvoitto, myyntivoitto, tontin myymisen verotus, varainsiirtovero

Kiinteistön neliöhinta

Neliöhintaan tarkoittaa hintaa yhtä asuinneliötä kohden. Neliöhinta saattaa vaihdella hyvin paljon eri asuinalueiden sekä asuntojen kokojen välillä. Neliöhintamääritystä käytetään tyypillisemmin asuntojen kohdalla. Kts. myös asunnon neliöhinta

Kiinteistön vaihto

Kiinteistön vaihto tarkoittaa tilannetta, jossa molemmat kiinteistönluovutuksen osapuolet luovuttavat kiinteistön. Lisäksi vaikka vaihdon toinen osapuoli antaisi vastikkeeksi rahaa (väliraha) tai muuta irtainta omaisuutta (esim. asunto-osakkeet), Kiinteistövaihdannan palvelun kannalta kyse on edelleen kiinteistöjen vaihdosta. Kiinteistön vaihto on vastikkeellinen luovutus ja vaihdossa täytyy noudattaa maakaaren säännöksiä. Kuten kiinteistön kaupankin, myös kiinteistön vaihdon vahvistajaksi tarvitaan kaupanvahvistaja, paitsi jos…

Lue lisää

Kiinteistön vapautuminen

Kiinteistön vapautuminen tarkoittaa tyypillisesti kiinteistökaupassa sitä hetkeä, kun kiinteistön hallinta- ja omistusoikeus siirtyvät ostajalle. Oikeudet siirtyvät silloin, kun kauppakirja allekirjoitetaan, ellei muuta ole sovittu. Kts. kauppakirja, kiinteistökauppa

Kiinteistönjärjestelytoimitus

Kiinteistönjärjestelytoimituksilla tarkoitetaan yleensä tapoja, joilla kiinteistö järjestetään uudelleen. Kokonaisvaltaisin ja laajin kiinteistönjärjestelytoimitus on uusjako. Muita ovat esimerkiksi halkominen, yhteismetsien muodostaminen ja tilusvaihto. Kiinteistönjärjestelytoimituksia ovat Tilusvaihto Uusjako Yhteismetsän muodostaminen Rakennusmaan järjestely Alueen siirtäminen kiinteistöön Yhteisen alueen jako Rasitetoimitukset Kts. kiinteistö, kiinteistörasite, rasite, tilusvaihto, uusjako, yhteismetsä

Kiinteistönmääritys

Kiinteistönmääritys tarkoittaa kiinteistöihin liittyvää toimenpidettä, jolla pyritään selvittämään epäselvyyksiä ja riitoja esimerkiksi kiinteistöjen sijainneissa, alueissa, oikeuksissa, omistuksissa ja asiakirjoissa. Kiinteistönmäärityksen toimenpiteissä selvitetään ja ratkaistaan mm. kiinteistön rajan paikka ja rajamerkkiä koskeva epäselvyys (rajankäynti), epäselvyydet siitä, mihin rekisteriyksikköön tietty alue kuuluu, kiinteistön osuus yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen sekä sen suuruus sekä ristiriitaisista toimitusasiakirjoista tai…

Lue lisää

Kiinteistönmääritystoimitukset

Kiinteistönmääritystoimituksella on tarkoitus selvittää ja ratkaista aikaisempien toimitusten asiakirjojen karttojen ja muiden selvitysten perusteella voimassa oleva kiinteistöjaotus tai kiinteistön tai muun rekisteriyksikön ulottuvuus. Kts. kiinteistönmääritys

Kiinteistönmuodostamislaki

Kiinteistönmuodostamislaki on Suomen lakiin kirjattu laki, jota sovelletaan kiinteistöjen ja muiden rekisteriyksiköiden muodostamiseen, kiinteistöjaotuksen muuttamiseen, rekisteriyksikön ulottuvuuden tai kiinteistöjaotusta koskevan asian vahvistamiseen sekä kiinteistöjen ja muiden rekisteriyksiköiden rekisteröimiseen ja yhdistämiseen. Kts. kiinteistö, kiinteistöjaotus Aiheesta muualla kts. Kiinteistönmuodostamislaki (Finlex), Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kiinteistönmuodostamislain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (Eduskunta)

Kiinteistönmuodostamistoimitukset

Kiinteistönmuodostamistoimituksella tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, toimituksia ja päätöksiä, joita ylläpidetään kiinteistöjärjestelmässä ja kiinteistörekisterissä. Kiinteistönmuodostamistoimituksia ovat Lohkominen Halkominen Erillistä vesijättöä koskevat toimitukset Erillistä aluetta koskevat toimitukset Kts. lohkominen, vesijättö Aiheesta muualla kts. Kiinteistönmuodostamislaki (Finlex)

Kiinteistönvälittäjäkoe

Kiinteistönvälittäjäkoe on Keskuskauppakamarin järjestämä vaativa koe. Kokeessa mitataan välitysalan lainsäädännön tietämystä ja tuntemusta, jonka lisäksi siinä täytyy ratkoa laajasti esimerkiksi asunto- ja kiinteistökauppaan, sopimusten tekemiseen, kaavoitukseen, rakentamiseen, vuokraustoimintaan ja kiinteistönarviointiin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Ainoastaan kiinteistönvälittäjäkokeen hyväksytysti suorittanut henkilö saa käyttää nimikettä kiinteistönvälittäjä. Kts. AKA-pätevyys, laillistettu kiinteistönvälittäjä, laillistettu vuokrahuoneiston välittäjä

Kiinteistönvälitys

Kiinteistönvälityksellä tarkoitetaan yleisesti ottaen sitä, että tietty kiinteistönvälittäjä saattaa tyypillisesti kaupan kaksi osapuolta (myyjä ja ostaja) yhteen. Kiinteistönvälityksessä myydään joko kiinteistö tai sen osa, rakennus, asunto-osake tai osuus ostajalle. Kiinteistönvälityksessä kiinteistönvälittäjän palveluihin kuuluvat mm. asunnon/kiinteistön hinnan arviointi, välityssopimuksen tekeminen, myyjän neuvonta ja opastaminen, markkinointi, myyntiesitteen laadinta, asunnon esittely, tiedonanto ostajaehdokkaille asunnosta ja asuntokaupasta sekä tarjousten…

Lue lisää

Kiinteistönvälitysliike

Kiinteistönvälitysliike on liike, joka tarjoaa kiinteistöjen ja asuntojen ostajille ja myyjille palveluita, joita tarvitaan kaupanteon tai vuokrauksen yhteydessä. Lain mukaan kiinteistönvälitysliikkeeksi voi määritellä ainoastaan välitysliikkeen, jonka vastaava hoitaja on suorittanut hyväksytysti Keskuskauppakamarin kiinteistönvälityskokeen (LKV tai LVV). Kiinteistönvälitysliikkeet ovat velvollisia noudattamaan kiinteistönvälitykseen liittyviä lakeja sekä hyvää välitystapaa. Aluehallintovirasto ylläpitää rekisteriä välitysliikkeistä. Kts. kaupanteko, keskuskauppakamari, kiinteistönvälittäjäkoe, kiinteistönvälitys…

Lue lisää

Kiinteistönvälityspalkkio

Kiinteistönvälityspalkkio tarkoittaa laillistetun kiinteistönvälitysyrityksen perimää komissiota asunto-osakkeen tai kiinteistön kauppaan liittyen. Tyypillisesti kiinteistönvälityspalkkion maksaa kohteen myyjä asunto- tai kiinteistökauppojen onnistuessa. Joskus välityspalkkion maksaa myös ostaja, jos hän on antanut kiinteistönvälittäjälle toimeksiannon etsiä sopiva kohde tietyltä alueelta. Kiinteistönvälityspalkkiovaihtoehtoja on pääsääntöisesti kaksi: prosentuaalinen hinnoittelumalli kohteen velattomasta tai velallisesta myyntihinnasta sekä kiinteä välityspalkkio, joka määritellään toimeksiantosopimuksen valmisteluvaiheessa. Välityspalkkion…

Lue lisää

Kiinteistöoikeus

Kiinteistöoikeus tarkoittaa oikeudenalaa, jonka piiriin kuuluu lainsäädäntö ja oikeuskysymykset, jotka koskevat asunto- ja kiinteistökauppaa, kiinteistöyksiköiden muodostamista, kiinteistöyksiköiden välisiä käyttösuhteita ja käyttösopimuksia sekä maanvuokrausta. Näiden lisäksi kiinteistöoikeuden piiriin lasketaan kuuluvan rakennushankkeet, kiinteistönkehitysprojektit, kaavoitukset, tietoimitukset sekä maa-aineiston otto. Kts. kaavoitus, kiinteistökauppa

Kiinteistörahasto

Kiinteistörahastolla tarkoitetaan rahamuotoisesti toimivaa epäsuoran kiinteistösijoittamisen muotoa. Tyypillisesti kiinteistörahastot ovat Suomessa yhtiömuotoisia (osake- tai kommandiittiyhtiö). Kiinteistörahastoja ja niiden toimintaa säätelee kiinteistörahastolaki. Kts. kiinteistö Aiheesta muualla kts. Kiinteistörahastolaki (Finlex)

Kiinteistöraja (kiinteistön rajat)

Kiinteistön rajat muodostuvat yleensä rajamerkkien muodostamista suorista ja toisiinsa liittyvistä viivoista. Kiinteistöraja voi kuitenkin olla myös luonnollinen raja, joka määräytyy esimerkiksi tien, rantaviivan ja ojan muodostaman reunan mukaan. Asemakaava-alueella kiinteistön raja voi joissain tapauksissa olla myös kaareva. Kiinteistön rajat muodostuvat viranomaistoimituksessa, kun kiinteistö merkitään kiinteistörekisteriin. Kts. asemakaava, kiinteistö, kiinteistörekisteri, rajamerkki

Kiinteistörasite

Kiinteistörasite tarkoittaa tietyn kiinteistön oikeutta käyttää toisen kiinteistön aluetta johonkin tiettyyn tarkoitukseen, joita ovat esimerkiksi autojen pysäköintipaikat, viemärijohdon sijoittaminen, talousvesijohdon perustaminen, kaivo, sähköjohtojen sijoittaminen, maa-aineiston ottaminen sekä joissakin tapauksissa kulkuyhteyden perustaminen. Kiinteistörasitetta perustaessa on otettava huomioon se, että rasite on tarpeellinen kiinteistölle eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa rasitetulle rekisteriyksikölle tai alueen haltijalle. Tyypillisesti kiinteistörasite perustetaan…

Lue lisää

Kiinteistörekisteri

Kiinteistörekisteri (vanhalta nimeltään katasteri) on yksi yhteiskunnan perusrekistereistä, joka käsittää kiinteistöjen ominaisuus- ja sijaintitiedot. Jokainen kiinteistö on yksilöity rekisteriin omalla kiinteistötunnuksella, määräalat puolestaan määräalatunnuksella. Tämän lisäksi kiinteistörekisteristä löytyy kiinteistön muodostumistiedot, pinta-ala, erottamattomat määräalat, erillisinä luovutetut yhteisalueosuudet, kaavat ja rakennuskiellot, osuudet yhteisiin alueisiin, rasitteet, käyttöoikeudet ja käyttörajoitukset sekä tietoja rekisteriyksikköä koskevista kiinteistötoimituksista ja viranomaispäätöksistä. Maanmittauslaitos ja…

Lue lisää

Kiinteistörekisterin karttaote

Kiinteistörekisterin karttaotteesta selviää tietyn kiinteistön sijainti sekä sen rajat naapurikiinteistöihin nähden. Karttaotetta saatetaan tarvita esimerkiksi joiden hakemusten tai asiakirjojen liitteenä. Kts. kiinteistörekisteri, kiinteistörekisteriote

Kiinteistörekisteriote

Kiinteistörekisteriotteesta selviää tietoja kiinteistöstä ja sen muodostumisesta. Rekisteriote on mahdollista saada sekä voimassa olevista että lakanneista rekisteriyksiköistä. Kiinteistörekisteriotteesta selviää muun muassa milloin kiinteistö on rekisteröity, sijaintikunta, kiinteistön pinta-ala ja kaavat sekä kiinteistöön liittyvät rasitteet ja käyttöoikeudet. Jos rekisteriyksikkö on lakkautettu, rekisteriotteesta selviää lakkaamispäivämäärä. Kts. kiinteistörekisteri, kiinteistörekisterin karttaoteAiheesta muualla kts. Kiinteistörekisteriote (Maanmittauslaitos)

Kiinteistörekisteriseloste

Kiinteistörekisteriseloste on toinen nimi kiinteistörekisteriotteelle. Kts. kiinteistörekisteriote

Kiinteistötalous

Kiinteistötalous on tekniikan ala, jonka keskeisiä osa-alueita ovat tutkia ympäristöä sijoittamisen, suunnittelun, suojelun ja lain näkökulmista. Näiden lisäksi kiinteistötalous tarkastelee kiinteistömarkkinoiden dynamiikkaa muun muassa lain, arvonmuodostuksen, liiketoiminnan ja suunnittelun näkökulmista.

Kiinteistötietojärjestelmä

Kiinteistötietojärjestelmä on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä valtakunnallinen tietopalvelu, johon kuuluu kaksi rekisteriä: kiinteistörekisteri ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri. Kiinteistötietojärjestelmän otteita ja todistuksia myyvät maanmittaustoimistot, maistraatit sekä kunnat. Maksutta kiinteistötietojärjestelmän tietoja voi katsoa maanmittaustoimiston asiakaspalvelussa. Kiinteistötietojärjestelmää käytetään muun muassa kiinteistöjen myynneissä tai vuokrauksissa, panttauksissa, rakentamisessa ja perinnönjaoissa. Kts. Maanmittauslaitos, kiinteistörekisteri, lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri

Kiinteistötoimitus

Kiinteistötoimitus on kiinteistönmuodostamislakiin perustuvien toimien suoritusmenettely, jossa muodostetaan uusia kiinteistöjä, muutetaan kiinteistöihin liittyviä oikeuksia tai määritetään kiinteistön ulottuvuuksia. Yleisiä kiinteistötoimituksessa tapahtuvia asioita ovat esimerkiksi lohkominen, halkominen, yleisen alueen mittaus, tilusvaihto. Varsinaiset kiinteistötoimitukset voidaan myös jaotella kolmeen osaan käyttötarkoituksen mukaan, joita ovat kiinteistönmuodostamistoimitukset, kiinteistöjärjestelytoimitukset sekä kiinteistönmääritystoimitukset. Kts. kiinteistöjärjestelytoimitukset, kiinteistönmuodostamistoimitukset, kiinteistönmääritystoimitukset, lohkominen, tilusvaihto, yleinen alue

Kiinteistötunnuksen selvittäminen

Tietyn kiinteistön kiinteistötunnuksen löytää kiinteistöä koskevista otteista, esimerkiksi kiinteistöveropäätöksestä tai lainhuutotodistuksesta. Kiinteistötunnuksen tietäminen on välttämätöntä tehtäessä kiinteistöä koskevia kauppoja. Kts. kiinteistötunnus

Kiinteistötunnus

Kiinteistötunnus tarkoittaa neliosaista numerosarjaa, joka on yksilöllinen jokaiselle kiinteistölle. Kiinteistötunnus saattaa muuttua, jos esimerkiksi kiinteistö yhdistetään toiseen kiinteistöön. Kiinteistöjen lisäksi myös jokaisella määräalalla on tunnus. Kiinteistötunnus esitetään määrämittaisena numerosarjana, esim. 123-456-7890-0987. Numerosarjan kolme ensimmäistä numeroa esittävät kuntanumeroa, toinen sijaintialuenumeroa (kylä, kunnanosa tms.), kolmas ryhmäosaa (talo, asemakaava-alueen kortteli tms.) ja neljäs yksikkönumeroa (tilan numero, asemakaava-alueen tontin…

Lue lisää

Kirjanpitovelvollisuus

Suomen laissa on määrätty, että jokainen oikeushenkilö (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys, säätiö, rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta) ja luonnollinen henkilö (yksityinen elinkeinonharjoittaja) on kirjanpitovelvollinen. Kirjanpitovelvollisuudesta määritellään kirjanpitolaissa, jonka tärkeimmät seikat ovat muun muassa kirjanpidon tekninen toteuttaminen, liiketapahtumien kirjaaminen, kirjanpitoaineiston säilyttäminen sekä tilinpäätöksen laatiminen. Myös Suomen valtio on kirjanpitovelvollinen. Valtion osalta kirjanpitovelvollisuutta säätelevät Suomen perustuslaki, talousarviolaki,…

Lue lisää

Kitumaa

Kitumaaksi määritellään maa-alue, joka tuottaa metsätalouden kannalta heikosti, mutta ei olemattomasti. Tilastollisesti kitumaaksi määritellään alue, jonka puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu suotuisimpien kasvuolojen vallitessa on 0,10–0,99 m3/ha kuorineen. Kitumaita ovat esimerkiksi vähäpuustoiset ja väliaikaisesti puuttomat alueet (tuhoalueet, uudistusalueet), hietikot, metsien ympäröimät tiealueet, metsäpuiden siemenviljelmät, laki- tai tunturimaat, turve- tai kalliomaat sekä kiviperäiset maat.

Koelaskenta

Koelaskenta voidaan suorittaa maanomistajan pyynnöstä asemakaava-alueella ennen tonttijaon muuttamista. Koelaskennalla esitetään eri vaihtoehtoja, miten tontti voidaan jakaa, mutta se ei kuitenkaan velvoita maanomistajaa muuttamaan tonttijakoa. Kts. maanomistaja, tonttijako

Kokonainen kiinteistö

Kokonaisella kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistöä, jota ei ole (vielä) jaettu millään tavalla (esim. lohkominen, määräosan erottaminen, halkominen). Kokonaista kiinteistöä käytetään myös kiinnityksissä, joissa kohteeksi määritellään ”kokonainen kiinteistö eli tila tai tontti, joka on merkitty kiinteistörekisteriin”. Kts. kiinnitys, kiinteistö, kiinteistörekisteri, lohkominen

Korjausvastike

Korjausvastike on asunto-osakeyhtiöissä mahdollisesti kerättävä vastike, jolla säästetään varoja taloyhtiössä tulevaisuudessa tapahtuvia suurempia remontteja ja korjauksia varten. Tyypillisesti taloyhtiöt aloittavat korjausvastikkeen keräämisen muutamia vuosia ennen suunnitellun remontin aloittamista. Korjausvastikkeen kerääminen mahdollistaa sen, ettei taloyhtiön osakkaiden tarvitse maksaa remonttien ja korjausten kustannuksia kerrallaan remontin yhteydessä tai sen jälkeen. Kts. hoitolaina, hoitovastike, rahoitusvastike, tontinvuokravastike, yhtiövastike

Kortteli

Kortteli tarkoittaa katualueiden rajaamaa kaupungin, asuinalueen tai muun alueen osaa. Korttelin muodostaa yksi tai useampi tontti, ja se on pienin kaavoitetulla alueella oleva katujen rajaama alue. Kortteli voi myös sisältää rakentamattomia alueita. Kts. kaava-alue, katualue, tontti

Kuluttaja (Luonnollinen henkilö)

Asunto- ja kiinteistökaupassa kuluttaja tarkoittaa luonnollista henkilöä, joka on ostamassa tai myymässä asuntoa tai kiinteistöä itselleen omaa asumiskäyttöä varten. Kuluttajan velvoitteista ja oikeuksista säädetään maakaaressa (kiinteistökauppa) ja asuntokauppalaissa (asunto-osakkeet). Aiheesta muualla kts. Maakaari (Finlex) , Asuntokauppalaki (Finlex)

Kunnossapitosuunnitelma

Kunnossapitosuunnitelmalla tarkoitetaan tyypillisesti asunto-osakeyhtiöissä tehtävää pitkän tähtäimen suunnitelmaa (PTS), jossa suunnitellaan korjaukset ja remontit seuraavan 10 vuoden ajalle. Kunnossapitosuunnitelmaa kuitenkin päivitetään jatkuvasti, joten suunnitelmaan saatetaan lisätä tai siitä saatetaan poistaa tiettyjä toimenpiteitä. Kts. asunto-osakeyhtiö

Kunnossapitotarveselvitys

Asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa taloyhtiön hallituksen laatimaan kunnossapitotarveselvityksen yhtiökokoukselle taloyhtiön tulevista korjaustarpeista. Selvitys ei kuitenkaan sido korjaushankkeiden käynnistämiseen tai toteuttamiseen. Kunnossapitotarveselvityksen pohjalta yhtiökokouksessa käydään keskustelua seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarpeista etenkin silloin, kun korjaukset ja remontit vaikuttavat yhtiövastikkeeseen. Kts. asunto-osakeyhtiö Aiheesta muualla kts. Asunto-osakeyhtiölaki (Finlex)

Kuntoarvio

Kuntoarvion tarkoituksena on kertoa kiinteistön tai asunto-osakeyhtiön rakenteiden ja järjestelmien sen hetkinen kunto ja korjaustarpeet. Kuntoarviossa tarkastelun kohteena ovat muun muassa rakennuksen energiataloudellinen kunto, sisäolosuhteet sekä rakennuksen terveellisyys ja turvallisuus. Näiden pohjalta tehdään ehdotelmia korjaustoimenpiteistä. Kuntoarvio on hyvä teetättää varsinkin asunto-osakeyhtiöissä viiden vuoden välein. Tyypillisesti kuntoarvion suorittaa kolme asiantuntijaa, joiden erikoisaloina ovat rakennustekniikka, LVI-tekniikka ja…

Lue lisää

Kuntotutkimus

Kuntotutkimus on kuntoarviota laajempi ja tarkempi tutkimus kiinteistöille ja asunto-osakeyhtiön asunnoille. Kuntotutkimuksessa käytetään rakenteita rikkovia tai muita aistinvaraisia tutkimuksia tarkempia menetelmiä. Usein tutkimuksen yhteydessä otetaan erilaisia materiaalinäytteitä. Kuntotutkimus kohdistuu muun muassa vesi-, viemäri-, sähkö- ja ilmanvaihtojärjestelmiin, parvekkeisiin, julkisivuihin ja betonirakenteisiin, vesikatoille sekä sisäilmaan vaikuttaviin tekijöihin. Tutkimuksella varmistetaan rakennusten kriittisten osien toimintakunto. Kts. kuntoarvio

Kuolettaminen

Jos jokin tärkeä asiakirja (esim. osakekirja) on kadonnut tai tuhoutunut, asiakirjan omistaja voi hakea käräjäoikeudelta sen kuolettamista. Kiinteistöjen osalta kuolettaminen tarkoittaa kiinnityksen voimassaolon lakkauttamista kokonaan tai osittain. Tämän lisäksi yrityskiinnityksen voi kuolettaa, joka on ainoa tapa poistaa yrityskiinnitys. Termiä kuolettaminen käytetään myös tilanteessa, jossa luottokortin tai maksukortin omistaja ilmoittaa pankille kortin kadonneen. Tällöin pankki sulkee…

Lue lisää

Kuolinpesä

Kuolinpesä tarkoittaa kuolleen henkilön varojen ja velkojen muodostamaa taloudellista kokonaisuutta ennen perinnönjakoa. Kuolinpesään lasketaan siis mukaan paljon erilaista omaisuutta, joita voivat olla esimerkiksi kiinteistö tai asunto, auto, huonekalut sekä taide-esineet. Jakamattomalla kuolinpesällä on osakkaidensa kesken yhteishallinto, eli kaikki pesän osakkaat hoitavat ja hallitsevat kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta yhdessä. Kukaan kuolinpesän osakkaista ei saa myydä kuolinpesän omaisuutta…

Lue lisää

Kuolinpesän huutokauppa

Tyypillisesti kuolinpesän huutokauppaa käydään, jos kuolinpesän osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen siitä, mitä kukakin perinnönjaossa saa. Tätä kutsutaan myös nimellä keskinäinen huutokauppa. Huutokaupassa myydään kaikki irtain ja kiinteä omaisuus sille kuolinpesän osakkaalle, joka tarjoaa niistä eniten rahaa. Kuolinpesän osakkaat voivat järjestää halutessaan (yksimielisellä päätöksellä) kuolinpesän irtaimiston huutokaupattavaksi ulkopuoliselle. Tällöin kuolinpesän osakkaiden kannattaa olla yhteydessä arvoirtaimistoa arvioiviin…

Lue lisää

Lähtöhinta

Lähtöhinnalla tarkoitetaan myyjän osoittamaa hintaa esineelle, asunnolle tai kiinteistölle, jonka perusteella potentiaalinen ostaja voi alkaa tekemään tarjouksia. Tyypillisesti lopullinen hinta on lähtöhintaa suurempi, mutta joissakin tapauksissa lopullinen hinta voi myös olla pienempi tai samansuuruinen kuin lähtöhinta. Kts. ostotarjous

Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV)

Laillistettu kiinteistönvälittäjä on henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti kirjallisen LKV-kokeen. Kyseinen koe järjestetään kerran vuodessa Keskuskauppakamarin välittäjälautakunnan toimesta. Ainoastaan kokeen hyväksytysti suorittanut henkilö saa lain mukaan käyttää nimitystä kiinteistönvälittäjä LKV. Keskuskauppakamari ylläpitää rekisteriä LKV-kokeen suorittaneista henkilöistä. Laillistetun kiinteistönvälittäjän tehtävänä on välittää kiinteistöjä ja tontteja kaupan osapuolten välillä sekä etsiä myyjiä kiinteistöjen ja tonttien ostajille. Kts.…

Lue lisää

Laillistettu vuokrahuoneiston välittäjä (LVV)

Laillistettu vuokrahuoneiston välittäjä on henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti kirjallisen LVV-kokeen. Kokeen järjestää Keskuskauppakamarin välittäjälautakunta kerran vuodessa. Ainoastaan LVV-kokeen hyväksytysti suorittanut henkilö saa lain mukaan käyttää nimitystä vuokrahuoneiston välittäjä tai asunnonvälittäjä. Keskuskauppakamari ylläpitää rekisteriä LVV-kokeen suorittaneista henkilöistä. Kts. Keskuskauppakamari

Lainaosuus

Lainaosuus tarkoittaa asunto-osakeyhtiön yhden osakkaan maksamaa suoritusta lainasta, jolla katetaan esimerkiksi rakentamisesta tai peruskorjauksesta aiheutuvia kuluja. Taloyhtiön osakas voi halutessaan maksaa lainaosuutensa kertamaksulla. Kts. asunto-osakeyhtiö, hoitolaina, hoitovastike, rahoitusvastike

Lainhuuto

Lainhuuto tarkoittaa sitä, että kiinteistön, kiinteistön määräalan tai kiinteistön määräosan omistusoikeus kirjataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Omistusoikeuden lisäksi rekisteriin kirjataan myös kiinteistöön kohdistuvat kiinnitykset, ulosmittaukset sekä muut mahdolliset rasitukset. Kiinteistön lainhuutoa on haettava 6 kuukauden aikana kiinteistön, sen määräalan tai määräosan luovutuksen (kauppa, vaihto, lahja) vahvistamisesta. Lainhuuto ei kuitenkaan ole kiinteistön omistamisen ja hallitsemisen edellytys, vaan…

Lue lisää

Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri

Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri on julkinen oikeusrekisteri, johon merkitään kiinteistön omistaja, sivullisten oikeudet, kiinnitykset sekä kiinteistön erityiset oikeudet. Rekisteriä ylläpitää kirjaamisviranomainen, jonka kansliassa jokaisella on myös oikeus tutustua rekisterin tietoihin ja asiakirjavihkoihin. Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annetaan mm. lainhuuto- ja rasitustodistuksia. Kts. kiinteistökauppa

Lainhuutotodistus

Lainhuutotodistuksella tarkoitetaan asiakirjaa, joka kertoo kiinteistön (rekisteriyksikön) omistusoikeudesta. Lainhuutotodistuksesta selviää, kenellä on lainhuuto kiinteistöön eli kuka kyseisen kiinteistön omistaa, mahdollinen vireillä oleva lainhuutovaatimus sekä muita kiinteistöä, sen määräosaa tai määräalaa koskevia merkintöjä. Kts. lainhuuto

Lajitteleva purkaminen

Lajitteleva purkaminen tarkoittaa rakenteiden purkamistapaa, jossa rakenteen puretaan järjestelmällisesti sekä syntyneet rakennusjätteet lajitellaan ja uusiokäytetään mahdollisimman pitkälle. Lajittelevan purkamisen tarkoituksena on toisin sanoen saavuttaa mahdollisimman korkea hyötykäyttöaste sekä pienentää purkujätteiden käsittelyn aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Lajittelevassa purkutyössä on tärkeää tehdä kohteeseen ensimmäisenä asbesti- ja ongelmajätekartoitus. Tämän jälkeen selvitetään se, mitä rakennusosia on mahdollista käyttää uudelleen sekä mistä…

Lue lisää

Lattiasieni

Lattiasieni (Serpula lacrymans), vanhemmalta nimeltään maaruoste, on hyvin yleinen rakennusvaurioita aiheuttava lahottajasieni. Alkuun se on todella pieni ja huonosti havaittavissa, koska lattiasieni piiloutuu usein paneelien taakse ja lattian alle. Lattiasieni kasvaa kuitenkin hyvin nopeasti (jopa 5 mm päivässä), joten siinä vaiheessa, kun sieni havaitaan, se saattaa olla levinnyt jo hyvin laajalle alueelle ja sen aiheuttamat…

Lue lisää

Liikehuoneiston vuokrasopimus

Liikehuoneiston vuokrasopimuksella tarkoitetaan vuokrasopimusta huoneistosta, jota käytetään pääasiallisesti liiketoiminnan harjoittamiseen. Vuokrasopimus voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen ja sen tärkeimpänä tehtävänä on ilmaista osapuolten sopiman vuokran määrä sekä osapuolten velvollisuudet. Osapuolten velvollisuuksista ja oikeuksista säädetään liikehuoneiston vuokrausta koskevassa laissa. Kts. vuokrasopimus Aiheesta muualla kts. Laki liikehuoneiston vuokrauksesta (Finlex)

Liikennealue

Liikennealue tarkoittaa kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelussa asemakaavoihin merkittävää liikenteen käyttöön osoitettua aluetta. Yleisesti ottaen liikennealue tarkoittaa siis valtateitä, kantateitä, seututeitä, maanteitä, rautateitä, satamia ja lentokenttiä. Vaikka katualue onkin liikennealue, se on kuitenkin muodollisesti erityistapaus, jota koskevat liikennealueita poikkeavat velvollisuudet ja järjestelyt. Kts. katualue

Lisärakentaminen

Lisärakentamisella tarkoitetaan rakennettujen tonttien täydentämistä uudella rakennuksella tai valmiin rakennuksen laajentamista. Lisärakentaminen lisää rakennuksen kerrosalaa joko sen sisä- tai ulkopuolelle. Taloyhtiössä lisärakentaminen käsittää esimerkiksi ullakon muuttamisen asuinhuoneistoksi, kerrosten lisäämisen sekä hissin rakentamisen. Kts. täydennysrakentaminen, uudisrakentaminen

LKV

Laillistettu kiinteistönvälittäjä Kts. laillistettu kiinteistönvälittäjä

Lohkokiinteistö

Lohkokiinteistö tarkoittaa lohkomistoimituksessa muodostettua kiinteistöä. Toisin sanoen lohkottava määräala muodostaa lohkokiinteistön. Kts. emäkiinteistö, kantakiinteistö, lohkominen, määräala

Lohkomalla muodostettu kiinteistö

Kun kiinteistöstä hankittuun alueeseen (määräalaan) on myönnetty lainhuuto, lohkomisprosessi käynnistyy automaattisesti. Kyseisessä prosessissa muodostetaan kokonaan uusi kiinteistö, joka merkitään kiinteistörekisteriin. Lohkomista käytetään tyypillisesti kiinteistökaupassa, -vaihdossa, -lahjoissa ja -perinnöissä. Kts. lohkominen

Lohkomalla muodostettu tontti

Rakennuspaikat eli tontit asemakaava-alueella syntyvät lohkomisella, jossa määritetään tonttien alueet ja rajat. Tätä ennen alueelle on tehty sitova tonttijako, joka on edellytys sille, että alue saa rakennusluvan. Tontin lohkominen laitetaan aluille omistajan kirjallisella hakemuksella tai kun Maanmittauslaitos on toimittanut kunnalle tiedon määräalan lainhuudosta. Lohkomisen jälkeen tontit merkitään kiinteistörekisteriin. Kts. lohkominen

Lohkominen

Lohkominen tarkoittaa kiinteistötoimitusta, jossa yhteen tai useampaan rekisteriyksikköön kuuluva, rajoiltaan määritetty määräala muodostetaan erilliseksi kiinteistöksi tai siirretään osaksi toista, ennestään olemassa olevaa kiinteistöä. Määräalan tai emäkiinteistön omistaja tai osaomistaja voi hakea lohkomista. Myös sitovan tonttijaon mukaista tonttia koskevan erityisen oikeuden haltija on oikeutettu hakemaan lohkomista, jos vain tontille saadaan oikeuden perusteella rakentaa oikeuden haltijalle kuuluvia…

Lue lisää

Lohkotoimitus

Lohkotoimituksessa yksi tai useampi rekisteriyksikköön kuuluva, rajoiltaan määrätty määräala muodostetaan omaksi kiinteistöksi tai siirretään jo olemassa olevaan kiinteistöön. Kts. lohkominen

Loma- ja matkailualue

Loma- ja matkailualue on asemakaavaan määritelty alue, joka on varattu loma-asutukseen, lomailuun ja/tai matkailun ja kurssikeskusten tarpeisiin. Alueen tarkemmat maankäyttö- ja rakennusoikeudet on määrä suunnitella ranta-asemakaavalla. Kts. asemakaava, ranta-asemakaava

Lunastuslauseke

Lunastuslausekkeella voi rajoittaa asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeen vapaata siirtoa. Mikäli asunto-osakeyhtiöllä on yhtiöjärjestyksessä lunastuslauseke, yhtiöllä tai vanhoilla osakkailla on oikeus halutessaan lunastaa kaupan kohteena olevat osakkeet, jos ne on myyty taloyhtiön ulkopuoliselle taholle. Kts. Asunto-osakeyhtiölaki (Finlex)

Lunastusyksikkö

Lunastusyksikkö tarkoittaa kiinteistöä tai siitä erotettua aluetta, joka on syntynyt lunastuksen perusteella. Lunastetusta alueesta muodostetaan yksi tai useampi lunastusyksikkö. Kts. Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (lunastuslaki) (Finlex)

Luonnollinen henkilö

Luonnollinen henkilö, eli kuluttaja, on henkilö, joka yleisesti ottaen käyttää hyödykkeitä. Kiinteistö- ja asuntokaupoissa luonnollisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka hankkii asuinkiinteistön ja kiinteistön muuta tarkoitusta kuin elinkeinotoimintaa varten. Kts. kuluttaja

Luovutusvoitto

Luovutusvoitto (myyntivoitto) tarkoittaa omaisuuden myynnistä ja vaihtamisesta syntyvää voittoa. Se lasketaan vähentämällä luovutushinnasta hankintameno ja luovutusvoiton hankkimisesta syntyneet menot. Luovutusvoitto on Suomen henkilöverotuksen mukaista veronalaista pääomatuloa. Negatiivista luovutusvoittoa kutsutaan luovutustappioksi. Osa luovutusvoitoista on säädetty joko kokonaan tai osittain tuloverosta vapaiksi. Luovutusvoitto on esimerkiksi silloin veroton, jos asunto on ollut myyjän omistuksessa vähintään kaksi vuotta ja…

Lue lisää

Luovutusvoittovero

Luovutusvoitto on veronalaista pääomatuloa, josta maksetaan veroa 30 %. Jos luovutusvoitto ylittää 30 000 €, luovutusvoitosta maksetaan 34 % veroa. Luovutusvoittoveroa ei tarvitse maksaa silloin, jos yhden verovuoden aikana luovutetun omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat maksimissaan 1 000 €. Luovutusvoitto on myös silloin verovapaata, jos myyjä on käyttänyt asuntoa omana tai perheensä asuntona yhtäjaksoisesti vähintään kaksi…

Lue lisää

LVI

Lyhenne LVI tulee sanoista lämmitys-, vesijohto- ja ilmanvaihtotekniikka. LVI-tekniikka on keskeinen osa talotekniikan järjestelmiä.

LVI-remontti

Lyhenne LVI tarkoittaa talotekniikan järjestelmiä, jotka koostuvat lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtotekniikoista. Tuttavallisemmin LVI-remonttia kutsutaan puhekielessä putkiremontiksi tai linjasaneeraukseksi. LVI-remontti pitää sisällään taloyhtiön tai kiinteistön lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmien remontit.

LVIS

Lyhenne LVIS tulee sanoista lämpö, vesi, ilma ja sähkö. Koska sähköjärjestelmät ovat nykyään hyvin suuressa osassa rakennuksien turvallista ja terveellistä toimintaa, perinteisen LVI-tekniikan piiriin on lisätty myös S eli sähkö. Talojen nykyaikaistuessa ja siirtyessä digitaalisimmiksi, LVIS on saanut peräänsä vielä A-kirjaimen, joka tulee sanasta automaatio.

LVIS-remontti

LVIS-remontti tarkoittaa kiinteistön tai asunnon lämpö-, vesi-, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmiin tehtävää remonttia. Perinteisen putkiremontin (LVI-remontin) lisäksi kiinteistön tai taloyhtiön sähköjärjestelmät myös kunnostetaan.

Maa-alue

Maa-alueella voidaan tarkoittaa joko yhden valtion aluetta tai tietyn alueen sisäistä aluetta, joka ei sisällä vesistöjä. Maa-alue voi myös tarkoittaa aluetta, jolla sijaitsee rakennuksia ja rakennelmia.

Maakaari

Maakaaressa säädetään kiinteistön kauppaa koskevaa lainsäädäntöä. Laki sisältää muun muassa säädökset kiinteistön saannosta, omistajuuden kirjaamisesta, kiinteistön panttioikeuksista, kiinnityksistä, erityisten oikeuksien kirjaamisesta, kiinteistön ostajan selonottovelvollisuudesta, rasitteista ja kaupantekotilaisuudesta. Maakaari on käytössä vain kiinteistöjen kaupoissa. Asunto-osakkeiden kaupoissa käytetään asuntokauppalakia. Kts. Maakaari (Finlex)

Maakuntakaava

Maakuntakaava on yleiskaavaa yleispiirteisempi kuvaus alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteiden suuntaviivoista ja periaatteista. Sillä osoitetaan alueet, jotka ovat esimerkiksi tarkoitettu seudullisille ja valtakunnallisille liikenneratkaisuille, vesihuollolle, luonnonsuojelulle sekä asumiseen ja virkistykseen soveltuvat alueet. Maakuntakaavan laatimista ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki, joka määrittelee kaavan sisältövaatimukset. Maakuntakaavan hyväksyy yleensä maakuntavaltuusto tai muu maakunnan liiton ylin päättävä toimielin. Kts. asemakaava, osayleiskaava,…

Lue lisää

Maan arvo

Maan arvo määrittelee tyypillisesti sen, mikä on maan tuottoarvo, kun sitä hyödynnetään markkinoilla. Varsinkin metsämaita arvotetaan niiden kannattavuuden ja tuottavuuden kautta. Suomessa on käytössä muutamia menetelmiä, joilla mitataan maan arvoa. Näitä ovat summa-arvomenetelmä, omaisuusosien arvo sekä kantohinnat. Esimerkiksi paljaan maan arvo (maapohjan ja taimikoiden sekä puuston odotusarvolisä) määritetään tyypillisesti summa-arvomenetelmällä. Apuna voidaan käyttää myös kokonaisarvon…

Lue lisää

Maan vuokraaminen

Maan vuokraaminen tarkoittaa sitä, että tietty kiinteistö tai alue annetaan vuokralle sovittua maksua vastaan joko toistaiseksi tai määräajaksi. Maan vuokraamisen sopimus on tehtävä pääsääntöisesti kirjallisena ja sopimukseen kirjataan kaikki vuokraamista koskevat ehdot. Jos ehtoa ei ole kirjattu maanvuokrasopimukseen, ehto on mitätön. Maanvuokrasopimukseen on kirjattava vähintään kiinteistön sijaintikunta, kylän tai kaupunginosan nimi tai numero, tilan nimi…

Lue lisää

Maankäyttö

Maankäytöllä tarkoitetaan tyypillisesti maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta, jonka avulla luodaan toimiva, turvallinen ja viihtyisä ympäristö kunnan asukkaille ja kunnan alueella toimiville yrityksille. Sillä ohjataan esimerkiksi koulujen, terveyskeskusten, kauppakeskusten ja erilaisten liikenneratkaisujen ja -järjestelyiden sijoittumista kunnan alueilla. Maankäytön suunnittelua ohjaavat sekä yleiskaavat että maakuntakaavat, jotka laaditaan ja hyväksytään kunnissa. Maakuntakaavan lopullisen hyväksymisen tekee maakuntaliitto. Maankäytön suunnittelua…

Lue lisää

Maankäyttömuoto

Maankäyttömuoto tarkoittaa niitä tapoja, joihin maata käytetään, esimerkiksi asuminen, tiet, maa- ja metsätalous, teollisuus, puistot ja energiantuotanto. Liike-elämä, virkistys ja asuminen sekä teollisuus ovat tyypillisimpiä maankäyttömuotoja kaupunkien alueilla.

Maankäyttösopimus

Maankäyttösopimus tarkoittaa sopimusta, jolla maanomistaja ja kunta sopivat keskenään maanomistajan alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä ja kaavan toteuttamiseen liittyvistä osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista. Maankäyttösopimus voidaan laatia vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Kts. asemakaava

Maanmittauslaitos

Maanmittauslaitos (MML) on Suomessa toimiva viranomainen, joka vastaa ensisijaisesti Suomen maanmittaustoimituksista (esim. lohkominen, tilusjärjestelyt). Ulkoasiainministeriön toimeksiantojen kautta Maanmittauslaitos osallistuu tarvittaessa kansainvälisiin kehityshankkeisiin. Maanmittauslaitos toimii maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. Maanmittauslaitoksen perustehtäviä ovat maanmittaustoimitukset, kiinteistötietojen käsittely ja rekisteröinti, kartta-aineistojen laatiminen sekä lainhuutojen ja kiinnitysten kirjaamiset. Maanmittauslaitoksen toimintaa säätelee laki Maanmittauslaitoksesta sekä Maanmittauslaitoksen työjärjestys. Kts. Laki Maanmittauslaitoksesta (Finlex),…

Lue lisää

Maanomistaja

Maanomistaja tarkoittaa henkilöä, joka omistaa maata tai tietyn maa-alan. Maanomistaja voi olla yksityinen henkilö, kunta tai valtio. Maanomistajan voi selvittää erilaisten karttapalveluiden kautta (esim. Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka, paikkatietoikkuna).

Maanomistus

Maanomistus perustuu maa-alueen maan lakiin tai tapaan. Yleisesti ottaen maan omistaa henkilö, kunta tai valtio, jolle maanomistusoikeus on kirjattu eli lainhuudatettu ja omistajalla on tyypillisesti jokin erityinen oikeus omistamaansa maa-alueeseen.

Maantietoimitus

Maantietoimitus tehdään silloin, kun rakennetaan uusi maantie, rajataan olemassa olevan maantien rajaa tai laajennetaan entistä tiealuetta maantieksi. Maantietoimitus on lunastustoimitus, koska tietä varten saatetaan joutua ottamaan haltuun maa-alueita, poistamaan kasvillisuutta sekä järjestelemään yksityisteitä ja niiden liittymiä. Jos näistä toimenpiteistä koituu haittaa kiinteistöille, kiinteistön omistaja tai muu asianomainen on oikeutettu saamaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus)…

Lue lisää

Maanvuokra

Maanvuokrauksella tarkoitetaan kiinteistön tai muun alueen antamista vuokralle toistaiseksi tai määräajaksi sovittua maksua vastaan. Kts. maan vuokraaminen

Maanvuokrasopimus

Maanvuokrasopimus tarkoittaa sopimusta, jolla maanomistaja tai muu vuokranantaja vuokraa eli luovuttaa käyttöoikeuden kiinteistöön tai muuhun alueeseen sovittua rahallista korvausta vastaan. Maanvuokrasopimus voidaan tehdä olemaan voimassa toistaiseksi tai määräaikaisesti. Vuokrasopimus on pääsääntöisesti tehtävä kirjallisena. Maanvuokrasopimuksen voi tehdä myös suullisesti, mutta tällöin vuokraan määriteltyjä ehtoja ei riitatilanteissa pystytä todistamaan. Maanvuokralaissa vuokrasopimus on jaettu viiteen erilaiseen sopimustyyppiin, joita…

Lue lisää

Maaperä

Maaperällä tarkoitetaan tyypillisesti maata, jolla pystyy viljelemään ja kasvattamaan erilaisia kasveja eli kallioperää peittävää irtomaakerrosta. Maaperä koostuu useista eri maalajikkeista, esimerkiksi hiekasta, savesta, hiedasta, hiesusta, sorasta ja moreenista. Suomessa maaperän paksuus on keskimäärin 10 metriä, mutta paksuimmillaan se saattaa olla jopa 100 metriä. On myös alueita, joilla kallioperä on täysin paljaana. Viljelymaiden osalta maaperä jaetaan…

Lue lisää

Maapohja

Maapohjalla tarkoitetaan kiinteistöön kuuluvaa ja käyttötarkoituksensa perusteella rajattua maa-aluetta. Maapohjasta osa voi olla esimerkiksi rakennusmaata, osa puistoaluetta ja osa maatalousmaata ja metsää. Verotuksen osalta maapohja-sanaa käytetään tontti-sanan synonyymina. Maapohjan verotusarvoon vaikuttavat sen käyttötarkoitus, rakennusoikeus, sijainti, liikenneyhteydet, sopivuus rakennustarkoituksiin sekä kunnallisteknisten töiden valmiusaste. Näiden lisäksi maapohjan verotusarvoon vaikuttaa myös kohtuullinen hinta, joka perustuu kiinteistöjen hintatasoon vapaassa…

Lue lisää

Määräala

Määräala tarkoittaa kiinteistön tai muun rekisteriyksikön rajoiltaan tai pinta-alaltaan määrättyä osaa, jota ei ole muodostettu maanmittaustoimituksella itsenäiseksi kiinteistöksi. Tyypillisesti määräala erotetaan omaksi kiinteistökseen lohkomisella. Määräala katsotaan osaksi emäkiinteistöä siihen asti, kunnes se erotetaan maanmittaustoimituksessa itsenäiseksi kiinteistöksi. Kts. emäkiinteistö, lohkominen

Määräosa

Määräosa tarkoittaa tiettyä suhteellista osuutta kiinteistöstä tai muusta rekisteriyksiköstä, jota ei ole muodostettu itsenäiseksi kiinteistöksi. Määräosa voi olla esimerkiksi 1/2 tai 1/3 osuus kiinteistöstä, joka kuvaa kahden tai useamman henkilön omistusosuutta kiinteistöstä. Määräosa muuttuu itsenäiseksi kiinteistöksi maanmittaustoimituksen yhteydessä, tyypillisesti halkomalla (joskus myös lohkomalla). Määräosaa ei pidä sekoittaa määräalaan, joka puolestaan tarkoittaa tiettyä, rajoiltaan määrättyä kiinteistön…

Lue lisää

Maaseinä

Maaseinä tarkoittaa rakennelmien perustusten, seinien, lattioiden ja muiden vastaavien rakentamista puristetusta maa-aineksesta. Maaseinä voi koostua esimerkiksi sorasta, mullasta tai kalkista.

Maasto

Maasto tarkoittaa yleisesti ottaen maanpeitettä sekä maan muotoja. Maasto-sanan merkitys jaetaan eri yhteyksissä eri kategorioihin, esimerkiksi liikunnan ja liikenteen alalla maasto tarkoittaa tien ulkopuolista aluetta kokonaisuutena, kun puolestaan vuodenajoista puhuttaessa maasto voi olla joko kylmää tai kuumaa riippuen ajankohdasta.

Maatalousmaa

Maatalousmaalla tarkoitetaan maata, joka soveltuu viljelyyn tai sitä käytetään suoraan maataloudessa. Tilastokeskus luokittelee maatalousmaat kahdeksaan eri luokkaan, joita ovat maatalouden maat, käytössä oleva maatalousmaa, pellot, monivuotiset nurmet ja niityt, puutarhaviljelmät, muu maatalouden maa, käyttämätön maatalousmaa ja maatalouden rakennettu maa. Maatalousmaan viljellyt kasvit jakautuvat viljoihin, nurmiin, kesantoihin sekä muihin viljelykasveihin, kuten öljykasveihin. Suomessa viljelytarkoitukseen käytettyä maatalousmaata…

Lue lisää

Materiaalinäyte

Materiaalinäyte tarkoittaa rakennuksen materiaaleista otettavia näytteitä. Rakennuksien asumisterveysohjeessa määritellään yksityiskohtaisesti materiaalinäyttöohjeet. Materiaalinäytteitä otetaan mikrobivaurioituneista rakennusmateriaaleista (sisäpuolisesta rakenteesta tai lämmöneristeestä) tai kun rakennusmateriaalissa epäillään mikrobivauriota. Näytteiden avulla todetaan materiaalin mahdollinen kosteusvaurio sekä tarkennetaan korjausalueen laajuus. Materiaalinäytteet ottaa tyypillisesti rakennuksen kuntotutkija. Kts. kuntotutkimus, sisäilmatutkimus Kts. Asumisterveysohje (Sosiaali- ja terveysministeriö)

Metsän arvo

Metsän arvoon vaikuttavat monet eri tekijät, joista vaikuttavimmat ovat puuston arvo, metsän maantieteellinen sijainti sekä puuston kasvukyky. Näiden lisäksi metsän arvoon vaikuttavat muun muassa pinnanmuodot, tiestö, vesistöt, kivikkoisuus, kaavoitus sekä suojelualueet. Tyypillisesti metsän arvon määrittelee metsäammattilainen.

Metsän myymisen verotus

Metsää myydessä verotuksessa otetaan huomioon puun myynnistä saatu myyntitulo, joka verotetaan pääomatulona. Myyntitulo lasketaan vähentämällä tulot ja menot toisistaan. Myös mahdolliset hintalisät (esim. bonukset) lasketaan mukaan puun myyntituloihin. Suomessa pääomatulojen veroprosentti on 30 %, ja jos pääomatulot ylittävät 30 000 €, pääomatuloista maksetaan 34 % veroa. Jos puiden myyntitulot ylittävät 15 000 €/v, myyntituloista täytyy…

Lue lisää

Metsätila

Metsätila tarkoittaa itsenäistä, kiinteistörekisteriin merkittyä tilaa, jolla on nimi ja rekisterinumero ja jolla ei harjoiteta peltoviljelyä omaan lukuun. Metsätila määritellään kiinteäksi omaisuudeksi, jonka voi omistaa yksi tai useampi taho, ja niiden koko saattaa vaihdella muutamasta hehtaarista hyvinkin suuriin tiloihin. Metsätilan alue käsittää metsätalousmaan puustoineen ja taimikkoineen. Kts. kiinteistörekisteri

Mikä on rakennus?

Rakennuksella tarkoitetaan kiinteää ja omalla sisäänkäynnillä varustettua rakennelmaa. Rakennus rajoittuu ulkoseiniin, ja sen sisällä on joko muutamia tai useita seinien erottamia katettuja tiloja. Rakennus ei tarkoita samaa asiaa kuin kiinteistö vaikka puhekielessä näitä käytetään synonyymeina. (Kts. kiinteistö) Rakennustyyppejä on useita. Esimerkiksi asumiseen tarkoitettuja rakennuksia ovat mm. omakoti-, pari-, rivi- ja kerrostalot, kun puolestaan majoitukseen tarkoitettuja…

Lue lisää

Muurisyöpä

Muurisyöpä (myös muurimätä) tarkoittaa tiilirakenteen vaarallista rapautumista. Jos muurisyöpä on levinnyt tiilirakenteissa laajalle alueelle, sen korjaaminen on lähes mahdotonta. Muurisyöpä syntyy, jos tiilien pinnalle muodostuu suolaläiskiä (peräisin esim. laastista). Kun suola kiteytyy myös tiilen sisäpuolella, suolakiteet alkavat rikkomaan tiilen rakennetta. Ajan kuluessa tiilirakenne rapautuu hienoksi pölyksi ja murenee.

Myyjän velvollisuudet asuntokaupassa

Asuntokauppalaissa ei määritellä tyhjentävästi mitä kaikkea tietoa myyjä on velvollinen antamaan asunnon ostajalle. Tärkeimpänä myyjän velvollisuutena on kuitenkin ilmoittaa kaikki asunnon virheet, puutteet ja muut tarpeelliset tiedot asunnon ostajalle. Lisäksi myyjän velvollisuus on kertoa asunnon ostajalle kaikista taloyhtiöön ja asunnon ympäristöön liittyvistä seikoista, joilla saattaa olla merkitystä ostopäätökseen. Jos asunnosta paljastuu myöhemmin salaisia tai piileviä…

Lue lisää

Myyjän velvollisuudet kiinteistökaupassa

Kiinteistökaupassa myyjällä on oma-aloitteinen tiedonantovelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että kiinteistön myyjän on annettava kiinteistön ostajalle kaikki tarpeelliset tiedot kiinteistön ominaisuuksista, jotka voivat vaikuttaa perusteltuun ja järkevään ostopäätökseen. Näihin kuuluvat erityisesti kiinteistön virheet ja puutteet. Jos myyjä on jättänyt ilmoittamatta olennaisesti kauppaan vaikuttavan tiedon, kiinteistössä voidaan katsoa olevan virhe. Ostaja voi vedota kiinteistön laatuvirheeseen viiden vuoden…

Lue lisää

Myyntihinta

Asuntokaupassa myyntihinta tarkoittaa sitä hintaa, joka ilmoitetaan asunnon myynti-ilmoituksessa. Myyntihinta tarkoittaa myös sitä hintaa, jonka asunnon ostaja maksaa asunnon myyjälle. Myyntihintaan ei sisälly taloyhtiön yhtiölainaosuutta. Myyntihinnan perusteella maksetaan myös mahdollinen varainsiirtovero. Myyntihinnasta käytetään joskus myös nimitystä kauppahinta. Kts. varainsiirtovero

Myyntikohde

Kiinteistö- ja asuntokaupoissa myyntikohde tarkoittaa myytävänä olevaa kiinteistöä tai asuntoa. Myyntikohteena voi olla myös jokin muu rakennelma.

Myyntivoitto

Myyntivoittoa syntyy silloin, kun myytävästä omaisuudesta (esim. kiinteistö, asunto-osakkeet, pörssiosakkeet) saadaan myynnin tai vaihdon yhteydessä korkeampi hinta kuin millä se on hankittu. Yksinkertaistettuna myyntivoitto tarkoittaa siis myynnistä saatua voittoa, joka lasketaan myyntihinnan ja hankintamenojen erotuksesta. Myyntivoitto on useimmissa tapauksissa veronalaista tuloa, josta säädetään Suomen tuloverolaissa (luovutusvoittovero). Verovelvollisella on kuitenkin oikeus vähentää myyntivoitostaan niiden hankkimisesta ja/tai…

Lue lisää

Myytävän asunnon stailaus

Myytävän asunnon stailaus tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että asunto siivotaan ja järjestellään asunnon esittelyä varten. Asunnon kaikki pinnat ja ikkunat pestään huolellisesti sekä mahdolliset rikkinäiset huonekalut viedään asunnosta pois. Asunnon myynnin kannalta ylimääräiset esineet ja tavarat siirretään usein stailauksen yhteydessä hetkellisesti varastoon säilytettäväksi. Muutamia esineitä voi toki jättää esittelyn rekvisiitaksi. Huomiota kannattaa myös kiinnittää siihen, että…

Lue lisää

Nautintaoikeus

Nautintaoikeudella tarkoitetaan tiettyä, ennalta määriteltyä käyttöoikeutta toisen omistamaan irtaimeen tai kiinteään esineeseen. Tyypillisesti nautintaoikeuden omistaja saa joko tuottoa esineestä tai irtaimesta tai hän saa käyttää sitä muutoin hyväkseen. Tyypillisin nautintaoikeuden muoto on vastikkeellinen nautintaoikeus, johon kuuluu huoneenvuokra, maanvuokra sekä irtaimen esineen vuokra. Henkilö voi myös määrätä testamentissaan elinikäisen nautintaoikeuden, joka tarkoittaa sitä, että tietty omaisuus…

Lue lisää

Neliöhinta

Neliöhinta tarkoittaa asunnon hintaa yhtä asuinneliötä kohden. Siihen vaikuttaa useat eri tekijät, joita ovat mm. asunnon koko asunnon varustelutaso (esim. parveke, sauna) asunnon pohjaratkaisu asuinkerros sijainti Suomessa sekä sijainti asunnon paikkakunnalla taloyhtiö (esim. lainat, velat, omavaraisuus) asunnon vastike Tyypillisesti neliöhinta on sitä korkeampi mitä pienempi asunto on kyseessä.

Niitty

Niityllä tarkoitetaan tyypillisesti maataloudessa heinän saantia varten raivattua aukeaa aluetta, joilla kasvavia heinäkasveja niitetään tuotantoeläinten rehuksi. Niittyjä on olemassa myös luonnonmukaisina, mutta ne ovat suurelta osin katoamassa. Luonnonniityt ovat syntyneet paikoille, joilla syystä tai toisesta puut eivät kasva. Erilaisia kukkaniittyjä ja maisemapeltoja perustetaan myös kaupunkialueille.

Oikeudellinen virhe

Oikeudellinen virhe tarkoittaa sitä, että tiettyyn luovutettuun esineeseen tai palveluun kohdistuu jonkin sivullisen tahon omistusoikeus taikka jokin rajoitettu esineoikeus. Tyypillisesti oikeudellinen virhe tarkoittaa myyjän tekemää virhettä kaiken irtaimen tai kiinteän omaisuuden kaupassa. Tavaran myynnissä on kyse oikeudellisesta virheestä esimerkiksi silloin, kun myyjä ei ole myytävän tavaran oikea omistaja. Tässä tapauksessa oikeudellisen virheen edellytyksenä siis on,…

Lue lisää

Omakotitalo

Omakotitalo tarkoittaa erillispientaloa, jota tyypillisesti käytetään yhden perheen asuntona. Omakotitalot ovat tyypillisesti yksi- tai kaksikerroksisia, jonka lisäksi niissä saattaa olla kellari.

Omistusoikeus

Omistusoikeus tarkoittaa tietyn henkilön valtaa hallita ja/tai käyttää tiettyä esinettä tai kohdetta sekä määrätä siitä. Omistusoikeuden kohteena on oltava yksilöity ja aineellinen kohde. Omistusoikeus tuo myös omistusoikeuden omistajalle oikeuden kieltää muilta henkilöiltä esineen tai kohteen käyttö. Omistusoikeus voi kohdistua myös useammalle henkilölle, jolloin sitä kutsutaan yhteisomistukseksi. Asunnon kohdalla omistusoikeuden haltijalla on täysimääräinen oikeus asunnon käyttämiseen.…

Lue lisää

Osakasluettelo

Osakasluettelo tarkoittaa osakeyhtiön pitämää luetteloa omista osakkeistaan sekä niiden omistajista eli osakkaista. Suomessa jokainen osakeyhtiö on velvoitettu pitämään osakasluetteloa. Osakasluettelo on laadittava heti yhtiön perustamisen jälkeen ja sen ylläpidosta vastaa osakeyhtiön hallitus. Jos yhtiö kuuluu arvo-osuusjärjestelmään, osakasluettelo löytyy arvo-osuusrekisteristä. Osakasluettelosta määrätään Suomessa osakeyhtiölaissa. Asunto-osakkeista puolestaan määritellään asunto-osakeyhtiölaissa. Osakasluettelon tiedoista täytyy löytyä kunkin osakkeenomistajan nimi ja…

Lue lisää

Osakekirja

Osakekirja on todistus tietyn osakkeen tai tiettyjen osakkeiden omistamisesta. Yksi osakekirja voi siis vastata yhtä tai useampaa osaketta. Osakekirjan voi antaa osakeluetteloon merkitylle osakkeenomistajalle osakeyhtiön ja osakkeen rekisteröinnin jälkeen, mutta sen käyttäminen ei ole pakollista. Osakeyhtiön hallitus on kuitenkin velvoitettu antamaan osakekirjat osakkeenomistajan omistamista osakkeista hänen pyynnöstään. Osakekirjasta on löydyttävä mm. seuraavat asiat: osakeyhtiön toiminimi…

Lue lisää

Osakeryhmä

Asunto-osakeyhtiössä osakeryhmä tarkoittaa tiettyjä osakkeita, jotka yhdessä oikeuttavat määrätyn huoneiston hallintaan. Osakeryhmä on yksilöity järjestysnumerolla. Yksi osakeryhmä voi oikeuttaa joko yhteen tai useampaan osakkeeseen, joilla osakkeenomistaja on oikeutettu hallitsemaan tiettyä osakehuoneistoa. Osakeryhmät ovat käytössä asunto-osakeyhtiössä sekä keskinäisissä kiinteistöosakeyhtiöissä. Vuoteen 2019 asti Suomen asunto-osakeyhtiölaissa määrättiin, että jokaisesta osakeryhmästä oli annettava osakekirja. Säännös kuitenkin kumottiin vuonna 2019.…

Lue lisää

Osakesarja

Osakesarjoiksi (myös osakelaji) kutsutaan eri lajeihin jaettuja osakkeita. Osakesarja on siis tietty joukko osakkeita, jotka oikeuttavat tiettyyn osinkoon sekä äänioikeuteen. Osakesarjat erotetaan toisistaan tyypillisesti kirjaimilla, mutta myös numerot ovat käytössä. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, vaan osakesarjat voidaan erotella myös sanallisesti kolmeen ryhmään: kantaosake, etuoikeutettu osake sekä etuosake. Osakesarjaa ja osakeryhmää käytetään joskus toistensa synonyymeina.…

Lue lisää

Osaomistusasunto

Osaomistusasunnolla tarkoitetaan asumismuotoa, jossa asukas lunastaa omakseen tietyn osuuden asunnosta, esimerkiksi 10–30 % asunnon hinnasta. Se muodostetaan enemmistö- ja vähemmistöosuuden omistajan välisellä osaomistussopimuksella. Osaomistusasunnon asukas asuu aluksi asunnossa määräaikaisesti vuokralla. Määräaika on vähintään 5 vuotta ja enintään 12 vuotta, jonka aikana asukas maksaa vuokraa enemmistöosuuden omistajalle. Määräajan päätyttyä asukas voi lunastaa asunnon kokonaan itselleen. Hinta…

Lue lisää

Osaomistusyhtiö ja osaomitusyhteisö

Osaomistusyhtiö ja osaomistusyhteisö ovat asuntoyhteisöjä, joiden määrästä yli puolet on osaomistusasuntoja. Yhteen yhtiöön tai yhteisöön voi kuulua sekä osaomistusasuntoja että omistusasuntoja. Kts. osaomistusasunto

Osayleiskaava

Osayleiskaavaksi kutsutaan yleiskaavan rajattua aluetta ja on usein yksityiskohtaisempi kuin yleiskaava. Osayleiskaava voidaan tehdä esimerkiksi ranta-alueille tai harjualueille. Kts. ranta-asemakaava, yleiskaava

Ostajan velvollisuudet asuntokaupassa

Asuntokaupassa ostajalla on asunnon ennakkotarkastusvelvollisuus. Yleisesti ottaen katsotaan, että ostajan kohdalla riittää se, että hän tutustuu asiakirjojen ohella kaupan kohteeseen. Kohteeseen tutustumisessa riittää ns. tavanomaisella huolellisuudella tehty tarkastus eli ostaja tarkistaa asunnon pintapuolisesti nähtävissä olevat mahdolliset viat ja puutteet. Teknistä osaamista ennakkotarkastusvelvollisuus ei vaadi: ostajan ei tarvitse suorittaa teknisiä toimenpiteitä (esim. tehdä rakenneavauksia) eikä tehdä…

Lue lisää

Ostotarjous

Ostotarjous on tarjous, jonka tuotteen ostaja tekee myyjälle ennen lopullista kauppaa. Ennen asunnon ostamista, ostaja tekee myyjälle ostotarjouksen, jonka myyjä voi hyväksyä tai hylätä. Myyjä voi myös tehdä vastatarjouksen. Ostajalla on oikeus olla hyväksymättä vastatarjousta. Ostotarjous kannattaa tehdä aina kirjallisena, ja siihen kannattaa kirjata ainakin seuraavat asiat: Velaton kauppahinta Onko kauppa käteiskauppa vai maksuehtoinen kauppa…

Lue lisää

Ostotoimeksianto

Ostotoimeksianto annetaan asunnon ostajan valitsemalle/valitsemille kiinteistönvälitysfirmoille, jotka etsivät ostajalle hänen antamiensa kriteereiden täyttämän asunnon. Näitä kriteereitä voivat olla mm. budjetti, talotyyppi (omakoti-, kerros-, rivi-, paritalo), asunnon ominaisuudet (esim. kunto, ikä, varustelu, koko, huoneiden määrä) sekä sijainti kaupungissa tai tietyllä alueella. Halutessaan ostaja voi määrittää ostotoimeksiannon kriteeriksi myös tietyn kadun tai taloyhtiön. Ostotoimeksiantosopimuksella kiinteistönvälitysfirma etsii ostajalle…

Lue lisää

Osuus osakeyhtiössä (Osake)

Osuus osakeyhtiössä eli osake on omistusosuutta ilmaiseva arvopaperi. Esimerkiksi asunto-osakkeen tapauksessa osakeyhtiön osuudesta annetaan todistukseksi osakekirja. Osake antaa omistajalleen ne oikeudet ja velvollisuudet, jotka liittyvät osakkeeseen mm. lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Oli kyseessä sitten asunto-osakeyhtiö tai yritys, osakkeenomistajalla on oikeus osallistua osakeyhtiön ylimmän päättävän elimen kokouksiin eli yhtiökokouksiin. Yhtiökokouksissa osakkeenomistajan perusoikeuksiin kuuluvat mm. puheoikeus, tiedonsaantioikeus,…

Lue lisää

Palsta

Maa-alueista puhuttaessa palsta tarkoittaa tilaa tai tilan osaa, jota ympäröi tilan rajat taikka vesitilukset. Tila voi olla joko yksi- tai monipalstainen. Palstojen lukumäärästä määrättiin vuoden 1951 jakolaissa; lain kumosi vuoden 1995 kiinteistönmuodostamislaki. Palsta voi tarkoittaa myös pientä viljeltävää maa-aluetta, huvila-, metsä- tai puutarhapalstaa taikka yksittäisen työmiehen tai -porukan hakkuu- tai ajoaluetta savotassa. Kts. kiinteistö, kiinteistönmuodostamislaki,…

Lue lisää

Panttaussitoumus

Panttaussitoumus tarkoittaa sitä, että pantinantaja lupaa antaa pantin velkojalle velan vakuudeksi. Panttaussitoumus on täysin vapaamuotoinen oikeustoimi ja se voidaan halutessa antaa myös suullisesti. Kuten muidenkin sopimuksien osalta, myös panttaussitoumukset on kuitenkin suositeltavaa tehdä aina kirjallisesti. Panttaussitoumuksessa sovitaan tietyt perusseikat, mm. panttaustarkoitus, panttiesine, panttauksen osapuolet sekä se, minkä saamisen vakuudeksi pantti kiinteistöstä annetaan. Panttaussitoumuksella ei ole…

Lue lisää

Panttikirja

Panttikirja toimii todistuksena vahvistetusta kiinnityksestä. Kiinteistöön liittyvät kiinnitykset tarkoittavat kiinteistöön tehtävää merkintää siitä, että ko. kiinteistöä käytetään velan tai muun saamisen vakuutena. Kiinnityksen voi tehdä kiinteistöön, johon on myönnetty lainhuuto tai sen lainhuutohakemus on vireillä. Kiinnityksen vahvistamisen jälkeen sähköinen panttikirja merkitään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Panttikirjaan merkitään mm. kiinnityksen kohde, kiinnityksen rahamäärä sekä hakemuksen vireilletulopäivä. Panttikirjan…

Lue lisää

Perukirja

Perukirja on perunkirjoituksissa laadittava asiakirja. Perukirjalla on kolme pääasiallista tehtävää: osakasluettelo, omaisuusluettelo ja veroilmoitus. Perukirjan osakasluettelo tarkoittaa sitä, että siihen on merkittävä kaikki ne henkilöt, jotka ovat kuolinpesän osakkaita ja näin ollen oikeutettuja perintöön. Näitä henkilöitä ovat mm. vainajan lapset, sisaret, vanhemmat ja leski sekä parisuhdekumppani, jos parisuhde on virallisesti rekisteröity. Perukirjan osakasluetteloon voi listata…

Lue lisää

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus tarkoittaa toimitusta, jossa selvitetään kuolinpesän omaisuus ja velat sekä perilliset ja testamentinsaajat perinnönjakoa ja perintöverotusta varten. Perunkirjoitus on tehtävä aina jokaisen Suomessa kuolleen henkilön kuoleman jälkeen ja se on järjestettävä 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Erityisestä syystä siihen voi hakea Verohallinnolta lisäaikaa. Jos perunkirjoitusta ei toimiteta, saattaa se aiheuttaa kuolinpesän osakkaille henkilökohtaisen velkavastuun vainajan veloista.…

Lue lisää

Perustajaosakas

Perustajaosakas eli perustajaurakoitsija tarkoittaa tyypillisesti rakennusyhtiötä (joskus myös henkilö tai yhteisö), joka omistaa kaikki asunto-osakkeet rakennuksen rakennusvaiheessa. Tämän lisäksi perustajaosakas joko omistaa tontin tai hallitsee sitä maanvuokrasopimuksen perusteella. Perustajaosakas tekee kaikki rakennukseen liittyvät päätökset ennen rakennuksen valmistumista sekä on vastuussa rakentamisvaiheen suunnitteluratkaisujen toimivuudesta ja rakentamisen virheettömyydestä. Perustajaosakkaalla on asuntokauppalakiin perustuva virhevastuu, joka on voimassa 10…

Lue lisää

Pesänselvittäjä

Pesänselvittäjä on henkilö, jonka tuomioistuin määrää kuolinpesän virallisselvittäjäksi. Pesänselvittäjää koskevat säännökset määritellään perintökaaressa. Kirjallisen hakemuksen pesänselvittäjästä voi jättää kuka tahansa kuolinpesän osakkaista. Jos kuolinpesällä on tuomioistuimen määräämä pesänselvittäjä, pesän osakkailla ei ole oikeutta käyttää pesään kuuluvaa omaisuutta ilman pesänselvittäjän valtuutusta. Pesänselvittäjän tehtävä on saada kuolinpesä sellaiseen tilaan, että perinnönjako voidaan aloittaa. Ensimmäinen tehtävä on ottaa…

Lue lisää

Pesänselvitys

Pesänselvitys tarkoittaa sitä, että kuolinpesän osakkaat selvittävät vainajan kuolemanhetkisen omaisuuden ja mahdolliset velat. Osakkaiden on selvitettävä mm. vainajan koko omaisuus missä omaisuus on omaisuuden arvo missä pankeissa mahdolliset velat ovat avoimet osamaksusopimukset maksamattomat laskut ketkä kuuluvat kuolinpesään onko vainajalla testamenttia ja/tai avioehtosopimusta vainajan henkivakuutus mahdollisen yritystoiminnan tilanne Tavoitteena on, että kuolinpesä saisi yksimielisesti päätettyä velkojen…

Lue lisää

Pientaloalue

Pientaloalue tarkoittaa aluetta, jolle on rakennettu tai on rakenteilla yksi tai useampi erillispientalo, rivitalo tai kytketty pientalo. Pientaloalueeseen luetaan mukaan myös rakennusten alla olevat maa-alueet sekä pientalojen käyttöä välittömästi palvelevat piha-alueet, mm. leikki-, liikennöinti-, paikoitus- ja varastoalueet. Pientaloalueeksi luetaan myös yksittäisten pientalojen tonttialueet esim. haja-asutusalueella. Kts. erillistalo, kiinteistö, omakotitalo, rakennus, rivitalo, talo

Pientalomarkkinat

Pientalomarkkinat tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että kuinka suuri osuus myytävistä rakennuksista on pientaloja. Pientaloiksi luokitellaan erillispientalo/omakotitalo, erivitalo tai kytketty pientalo. Usein pientalomarkkinat jaotellaan edelleen rakennusmateriaalien mukaan (esim. hirsi, puu, tiili) sekä rakennusratkaisuihin (esim. valmistalo, itse rakennettava, ekotalo). Tyypillisesti pientalomarkkinat – ja asuntomarkkinat yleensä – seuraavat tiiviisti yleistä talouden kehitystä. Kun taloustilanne on hyvä, myös asuntomarkkinat ovat…

Lue lisää

Piilevä virhe

Piilevä virhe kiinteistö- ja asuntokaupassa tarkoittaa virhettä kiinteistössä tai asunnossa, josta myyjä ei kaupantekohetkellä tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää. Piilevä virhe on esimerkiksi virhe, jota ei löydy tai se ei tule esiin edes asiantuntijan tekemässä peruskuntotarkastuksessa. Se saattaa tulla esiin vasta esimerkiksi ostajan tehdessä laajaa remonttia kiinteistöön. Piilevään virheeseen on vedottava lain säätämässä kohtuullisessa…

Lue lisää

Piilopirtti

Piilopirtiksi kutsutaan tyypillisesti rakennusta, joka sijaitsee syrjässä ja on vaikeasti löydettävissä. Suomalaiset pakenivat sotien aikaan mm. miehittäjiä, sotaväenottoja, virkamiehiä ja verottajaa piilopirtteihin. Piilopirtit olivat varsinkin isovihan (1714–1721) aikana suosittuja tavallisen kansan keskuudessa, joilla ei ollut varaa tai halua lähteä Ruotsiin pakoon venäläisiä miehittäjiä. Piilopirttiin paettiin koko perheen, karjan ja omaisuuden voimin. Suomessa sijaitsevat piilopirttien jäännökset…

Lue lisää

Puisto

Puisto tarkoittaa asemakaava-alueella sijaitsevaa aluetta, joka on tarkoitettu rakennettavaksi asukkaiden virkistyskäyttöön. Tyypillisellä puistoalueella on kukkaistutuksia, laaja nurmialue, kävelyteitä sekä penkkejä. Joskus puistoissa on myös suihkulähteitä ja patsaita sekä pieni kioski tai kahvila alueen reunalla. Joihinkin puistoihin voi olla rakennettu myös erillinen leikki- tai pallokenttä. Puistoksi voidaan lukea myös esim. lähiön tai asuinalueen läheinen metsä (puistometsä)…

Lue lisää

Rahoitusvastike

Rahoitusvastike (myös pääomavastike) tarkoittaa taloyhtiön ottamaa velkaa, jota taloyhtiö perii taloyhtiön osakkailta eli asuntojen omistajilta. Lähes kaikilla uudiskohteilla on yhtiölainaa, jota asunnon omistajat maksavat rahoitusvastikkeella pois. Toinen tyypillinen vaihtoehto on, että taloyhtiö kerää rahoitusvastiketta laajojen remonttien kustannusten kattamiseksi. Taloyhtiön ottama laina jaetaan taloyhtiön asunto-osakkeiden omistajille osakemäärän tai omistuksessa olevien neliöiden perusteella. Jokaiselle taloyhtiön asunnon omistajalle…

Lue lisää

Rajamerkki

Rajamerkki – toiselta nimeltään rajapyykki – on pysyvä maastomerkki, joka osoittaa hallinnollisen alueen rajaa. Rajamerkit ovat yksilöityjä ja numeroituja. Ne asetetaan maanmittaustoimitusten yhteydessä, joita tekevät Maanmittauslaitos sekä kaupungit. Rajamerkkinä voi olla mm. rajakivi (yksikivinen pyykki), nelikulmainen pyykki tai turvepyykki. Kiinteistöjen kohdalla käytetään myös putkipyykkejä eli maahan upotettuja metalliputkia taikka kiveen tai kallioon upotettuja metallipultteja. Jos…

Lue lisää

Rajapyykki

Rajapyykillä tarkoitetaan tyypillisesti rajamerkiksi tarkoitettua kivistä tehtyä rakennelmaa, esim. röykkiöpyykki tai viisaripyykki. Nykyään rajapyykkejä tehdään myös metallista ja betonista. Usein rajapyykkiä ja rajamerkkiä käytetään synonyymeina. Kts. rajamerkki

Rakennelma

Rakennelma tarkoittaa tyypillisesti yksinkertaista ja kevytrakenteista rakennetta, joka on usein väliaikainen ja pienehkö. On kuitenkin olemassa suuria ja pysyviäkin rakennelmia, esimerkiksi radiomasto tai pato. Pienehkön rakennelman rakentaminen, pystyttäminen tai sijoittaminen Suomessa tarvitsee yleensä toimenpideluvan. Jos rakennelma on suurehko, tarvitaan rakennuslupa. Rakennelman ja luvan tarpeen ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Rakennelma on esim. esiintymislava, katos, kioski, liiteri, suuri…

Lue lisää

Rakennuksen pinta-ala

Rakennuksen pinta-ala tarkoittaa rakennuksen kerrosten yhteenlaskettua pinta-alaa. Se ilmoitetaan neliömetreinä ja kokonaislukuina. Jos pinta-ala on alle 100 m2, se ilmoitetaan puolen neliömetrin tarkkuudella. Kts. kerrosala, rakennus, rakentamisvaihe

Rakennus

Rakennus tarkoittaa omalla sisäänkäynnillä varustettua, erillistä, kiinteää tai paikalleen pidettäväksi tarkoitettua rakennuskohdetta. Rakennuksen sisällä on eri toimintoihin tarkoitettuja katettuja, seinien ja/tai ulkoseinien rajoittamia tiloja. Se on usein itsenäinen ja taloudellisesti merkittävä omistusoikeuden kohde. Rakennukseksi ei lueta mm. kevytrakenteisia katoksia tai kioskeja eikä siirrettävissä olevia laivoja tai matkailuvaunuja. Myöskään kallioluolat, maanalaiset tilat tai maanalaiset öljysäiliöt eivät…

Lue lisää

Rakennuskortteli

Rakennuskortteli – tai yksinkertaisemmin kortteli – tarkoittaa katualueiden rajoittamaa kaupungin, asuinalueen tai alueen osaa. Kortteli on pienin katujen rajaama yhtenäinen rakennettu tai rakennettavaksi tarkoitettu alue kaavoitetulla alueella. Yksi kortteli käsittää joko yhden tai useamman tontin. Maankäyttö- ja rakennuslain (78 §) mukaan ”rakennuskortteliin kuuluva alue jaetaan asemakaavassa tontteihin, milloin se on maankäytön järjestämiseksi tarpeen (tonttijako). ……

Lue lisää

Rakennusmateriaali

Rakennusmateriaalilla tarkoitetaan mitä tahansa materiaalia, jota käytetään rakentamisessa. Esimerkkejä rakennusmateriaaleista ovat mm. tiili, betoni tai puu. Aikoinaan rakennusmateriaaleina käytettiin myös savea, kiveä ja oksia. Kts. haitalliset rakennusmateriaalit, rakennelma, rakennus

Rakennusoikeuden markkinahintataso

Kiinteistön tai asunnon markkinahinta eli markkina-arvo tarkoittaa kohteen todennäköistä velatonta kauppahintaa, jos kohde myydään vapaaehtoisella kaupalla normaalein kauppaehdoin toisistaan riippumattomien osapuolten kesken. Rakennusoikeuden markkinahintataso ilmoitetaan usein kerrosalan neliöhintana tai euromääräisenä kokonaissummana, kohteen velattomana markkina-arvona. Kts. kiinteistö, myyntihinta, neliöhinta, velaton hinta

Rakennusoikeus

Rakennusoikeus tarkoittaa omistusoikeuteen tai rajoitettuun esineoikeuteen sisältyvää oikeutta käyttää kiinteistöä rakentamistarkoituksiin. Tällä tarkoitetaan sitä kaikkea, mitä rakennuspaikalle voi rakentaa asemakaavan, maankäyttö- ja rakennuslain tai rakennusjärjestyksen antamissa puitteissa. Yksittäiseen tonttiin liittyvät rakennusoikeudet löytyvät rakennuskaavasta, jolla myös säädellään sitä kerrosalaa, joka rakennuspaikalle on luvallista rakentaa. Kiinteistön omistajalla on rakennusoikeuden hyödyntämismahdollisuus, mutta sopimuksella tämän hyödyntämismahdollisuuden voi myöntää ulkopuoliselle…

Lue lisää

Rakentamisvaihe

Rakentamisvaihe tarkoittaa asuntokauppalain mukaan sitä ajanjaksoa, joka edeltää asuntoyhteisön uuden tai uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla korjausrakennetun rakennuksen valmistumista. Rakentamisvaihe tarkoittaa myös sitä ajanjaksoa, joka edeltää yhteisölle myöhemmin lisää rakennettavien uusien asuinhuoneistojen valmistumista. Rakentamisvaiheen alkamisajankohtaa ei ole tarkkaan määritelty laissa. Tyypillisesti sen katsotaan alkaneen viimeistään silloin, kun kohteita aletaan tarjota kuluttajille sellaisilla ehdoilla, joilla kuluttajat eivät ilman…

Lue lisää

Ranta-alue

Ranta-alue on maankäyttö- ja rakennuslaissa käytettävä termi, jota käytetään esimerkiksi rantarakentamisen lupia käsiteltäessä. Rantarakentamisesta sekä rantojen suojelusta säädetään luonnonsuojelulaissa sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa. Lait rajoittavat sitä kuinka tiuhaan rannoille rakennetaan. Rajoitetulla rakentamisella pyritään estämään vesien ja muun ympäristön likaantuminen ja pilaantuminen. Lailla myös varmistetaan luonnonsuojelullisten kohteiden turvaaminen sekä jokamiehen oikeuksien käyttömahdollisuuden säilyminen. Tyypillisesti rakentaminen ranta-alueelle…

Lue lisää

Ranta-asemakaava

Ranta-asemakaava (aiemmin rantakaava) tarkoittaa asemakaavaa, joka on laadittu pääasiassa ranta-alueen loma-asutuksen suunnitteluun. Sen alueelle rakentamista ja muuta maankäyttöä valvotaan, jotta ne sopeutuvat rantamaisemaan ja muuhun alueen ympäristöön. Ranta-alueille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa (maankäyttö- ja rakennuslaki). Jos ranta-asemakaavaa ei ole olemassa, rakentamiseen vaaditaan poikkeamispäätös. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka itse…

Lue lisää

Rantakaava

Rantakaava on ranta-asemakaavan vanha nimitys. Termiin törmää esimerkiksi vuonna 1969 annetussa laissa rakennuslain muuttamisesta. Kts. ranta-asemakaava Kts. Laki rakennuslain muuttamisesta (Finlex)

Rantamökki

Puhekielessä käytettävä termi rantamökki tarkoittaa järven tai joen rannalla sijaitsevaa pientä vapaa-ajan asuntoa. Virallisesti rantamökki luetaan vapaa-ajan asuntoihin (jos rakennuksessa ei asuta ympäri vuoden). Rantamökki on sijaintinsa vuoksi kuivanmaan mökkiä arvokkaampi. Myöskin sijaintinsa vuoksi ne ovat loma-asunnoista halutuimpia. Rantamökin tyypillinen rakennusmateriaali on hirsi tai muu puu. Kts. kesämökki, ranta-alue

Rantaviiva

Rantaviiva tarkoittaa keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa. Yksinkertaistettuna tämä siis tarkoittaa sitä kohtaa, jossa maan ja veden pinnat kohtaavat. Rantaviiva ei ole kiinteä, vaan se liikkuu aaltojen maininkien ja vuoroveden vaikutuksesta. Näiden lisäksi myös maankohoaminen vaikuttaa rantaviivaan. Kts. ranta-alue

Rasite

Rasite tarkoittaa kiinteistön tai kunnan oikeutta käyttää toisen kiinteistön tai muun rekisteriyksikön aluetta laissa määritellyllä tavalla. Yksinkertaistettuna rasite on siis kahden kiinteistön välinen käyttösuhde, jolla edistetään oikeutetun kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä. Viranomaistahot päättävät rasitteista. Lain mukaan rasitteet täytyy olla tarpeellinen saajakiinteistölle eikä siitä saa aiheutua huomattavaa haittaa rasitetulle rekisteriyksikölle tai rasiteoikeuden haltijalle. Rasite voi olla joko…

Lue lisää

Rasiteoikeus

Rasiteoikeus tarkoittaa kiinteistötoimituksessa toisen kiinteistön hyväksi perustettua oikeutta eli kahden kiinteistön välistä käyttösuhdetta, joka edistää toisen kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä. Näin ollen rasiteoikeus tarkoittaa sitä, että rasitettu kiinteistö myöntää toiselle kiinteistölle oikeuden tehdä (oikeuden rasittaa) kyseistä kiinteistöä rasitteena kuvatun käyttösuhteen mukaisesti (esim. venevalkama, autopaikka). Kts. kiinteistöjärjestelytoimitukset, kiinteistölainsäädäntö, kiinteistölle perustettu etuus, kiinteistönmuodostamislaki, kiinteistörasite, rasite Kts. Kiinteistönmuodostamislaki (Finlex)

Rivitalo

Rivitalo tarkoittaa kytkettyä pientaloa, jossa on vähintään kolme rinnakkaista asuntoa. Rivitalon asunnot on rakennettu toisiinsa kiinni, mutta ne eivät sijaitse toistensa kanssa päällekkäin kuten kerrostalossa. Yhdessä rivitalon asunnossa voi kuitenkin olla useampi kuin yksi kerros. Rivitaloilla on kolme eri hallintomuotoa: asunto-osakeyhtiö, asumisoikeustalo tai vuokratalo. Kts. asunto-osakeyhtiö, talo

RS-järjestelmä

RS-järjestelmä (sanoista ”rahalaitosten neuvottelukunnan suosittelema”) on kehitetty turvaksi niille asunnon ostajille, jotka tekevät sitovan kaupan rakentamisvaiheessa olevasta asunnosta. RS-järjestelmän säännökset määritellään asuntokauppalaissa ja niiden noudattaminen on rakentajalle/rakennuttajalle (perustajaosakkaalle) pakollista silloin, kun asunto-osakkeita aletaan tarjota ostettavaksi rakennusvaiheessa. Myyminen rakennusvaiheessa tarkoittaa sitä, että rakennusvalvontaviranomainen ei ole vielä hyväksynyt kaikkia yhtiölle tulevia rakennuksia käyttöönotettaviksi. Asuntokauppalain mukaan perustajaosakkaan on…

Lue lisää

Saajakiinteistö

Saajakiinteistöksi kutsutaan sitä kiinteistöä, johon määräala kiinteistönmuodostamistoimituksessa (lohkominen) liitetään. Kts. kiinteistö, kiinteistönmuodostamislaki, kiinteistönmuodostamistoimitukset, lohkominen, määräala

Saari

Saari tarkoittaa kokonaan veden ympäröimää mannerta pienempää maa-aluetta, jota nousuvesi ei peitä. Saaria esiintyy vesistöissä ympäri maailman niin valtamerissä, merissä, järvissä kuin joissakin. Tarkkaa määritelmää erottaa saari ja mantere toisistaan ei ole. Yleisesti ottaen raja vedetään maailman pienimmän mantereen Australian ja suurimman saaren Grönlannin väliin. Eli vaikka Australia on kokonaan veden ympäröimä maa-alue, se kuitenkin…

Lue lisää

Salainen taloudellinen virhe

Salainen taloudellinen virhe tarkoittaa asunnon omistamiseen tai käyttämiseen liittyvää taloudellista velvoitetta tai vastuuta, joka on kaupanteon jälkeen osoittautunut merkittävästi suuremmaksi kuin ostajalla on ollut perusteltua edellyttää. Toisin sanoen kyseessä on seikka, josta ostaja eikä myyjä ollut tietoinen eikä heidän olisikaan pitänyt tietää. Salainen taloudellinen virhe on siis täysin odottamaton. Yleisesti ottaen salainen taloudellinen virhe tarkoittaa…

Lue lisää

Salainen virhe

Salainen virhe on kiinteistöstä tai asunnosta löytyvä virhe, josta kumpikaan kaupan osapuolista ei ollut tietoinen eikä heidän olisikaan pitänyt tietää ennen kaupantekoa tai kaupanteon yhteydessä. Kyse on siis virheestä, joka on ilmennyt myyjän tiedonantovelvollisuudesta ja ostajan selonottovelvollisuudesta huolimatta. Jos jompikumpi osapuolista on tiennyt virheestä ennen kaupantekoa, kyse ei ole salaisesta virheestä. Asuntojen (asunto-osakkeiden) ja kiinteistöjen…

Lue lisää

Selonottovelvollisuus

Selonottovelvollisuus tarkoittaa ostajan velvollisuutta tutustua ja tarkastaa myytävä kohde (asunto tai kiinteistö) ennen kauppojen tekemistä. Selonottovelvollisuudesta säädetään maakaaressa (kiinteistökaupat) sekä asuntokauppalaissa (asunto-osakkeet). Ostajan velvollisuutena on tarkastaa kaikki ne tilat, joihin hänellä on esteetön pääsy (esim. ullakot, kellarit). Myyjän velvollisuutena on antaa ostajalle kaikki olennainen tieto asunnon tai kiinteistön kunnosta (myyjän tiedonantovelvollisuus). Tällaisia seikkoja ovat esimerkiksi…

Lue lisää

Siirtotalo

Vuoden 1951 jakolaissa siirtotalo tarkoitti tiettyä tilaa. Jakolaki kumottiin vuoden 1997 alussa voimaan tulleella kiinteistönmuodostamislailla. Nykyaikana siirtotalo tarkoittaa siirrettävää taloa (mobiilitalo), joka on suunniteltu helposti siirrettäväksi. Tyypillisin esimerkki siirrettävästä talosta Suomessa on parakki, joita käytetään mm. rakennustyömailla tilapäisinä toimisto-, työ- ja sosiaalitiloina. Muita siirrettäviä taloja ovat mm. talovaunut, moduulitalot, kioskit sekä säiliötilat. Siirrettävä talo voi…

Lue lisää

Sijaintialue

Sijaintialue tarkoittaa kylää tai kaupunginosaa tai muuta niihin verrattavaa aluetta.

Sisäilmatutkimus

Sisäilmatutkimuksella tarkoitetaan toimenpidettä, jossa tutkitaan sisäilman laatua. Se voidaan suorittaa mm. asuinkiinteistöissä, liike- ja toimitiloissa, virastoissa, koulu- ja päiväkotirakennuksissa sekä sairaaloissa. Tyypillisesti sisäilmatutkimukselle on aihetta silloin, kun asukkaat tai rakennuksen sisällä oleskelevat alkavat saada sisäilmaongelmiin liittyviä oireita. Useimmiten sisäilmaongelmien aiheuttajana on home- tai kosteusvauriot, mutta syitä on muitakin. Muita ongelman lähteitä voivat olla mm. rakennusmateriaalien…

Lue lisää

Sopimussakko

Sopimussakko tarkoittaa sopimusrikkomuksen perusteella maksettavaa, ennakkoon sovittua hyvitystä. Se maksetaan siinä tilanteessa, kun kaupan toinen osapuoli vetäytyy kaupanteosta sen jälkeen, kun myymisestä tai ostamisesta on jo sovittu. Sopimussakko maksetaan myös silloin, jos sopimusehtoja ei muutoin noudateta tai kun esimerkiksi vuokralainen irtisanoo vuokrasopimuksen ennen vuokrasopimuksessa sovittua ensimmäistä irtisanomisaikaa. Sopimussakosta on olemassa erilaisia tyyppejä, joita sovelletaan eri…

Lue lisää

Suojelualue

Suojelualue tarkoittaa laissa, asetuksessa tai valtioneuvoston, ministeriön, lääninhallituksen tai muun viranomaisen päätöksessä määrättyä aluetta, jolla sijaitsee suojeltuja luontokohteita. Suojelualueeksi luetaan myös vahvistettuihin suojeluohjelmiin tai muihin vastaaviin ohjelmiin sisältyviä alueita, jotka on toteutettu luonnonsuojelulain perusteella. Myös aluetta, jolla sijaitsee muinaismuistolain nojalla suojeltuja Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta kertovia rakennelmia ja niiden jäännöksiä, pidetään suojelualueena. Metsien suojelualueet…

Lue lisää

Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto

Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto (virallisesti Suomen Kiinteistönvälittäjät ry; SKVL) on Suomessa toimiva, voittoa tavoittelematon kiinteistönvälitysalan yrittäjien palvelu- ja edunvalvontajärjestö. Se kouluttaa kiinteistönvälitysalalla toimivia tahoja lainsäädännön ja kestävän kehityksen osaajiksi sekä valvoo alalla toimivien jäsenyrittäjien eettistä toimintaa. SKVL:n jäsenenä välittäjät saavat ajantasaista tietoa ja tarvittavia työvälineitä kiinteistönvälitysalaan liittyen. Asunnonvaihtaja puolestaan saa liiton jäsenverkoston kautta paikallisen ja puolueettoman asiantuntijan…

Lue lisää

Talo

Yleiskielessä talo tarkoittaa rakennusta, jonka päätarkoitus on toimia asuin-, toimisto-, liike- tai muussa vastaavassa tarkoituksessa. Asuintaloista puhuttaessa talot voidaan jakaa kahteen eri luokkaan: pientalot erillispientalot (omakotitalot) kytketty pientalo (paritalo, rivitalo, ketjutalo) kerrostalo vapaa-ajan asuinrakennus asunnot, joita ei ole tarkoitettu ympärivuotiseen asumiseen Pientalo on talo, jossa eri asuntoihin kuuluvat tilat eivät sijaitse päällekkäin. Tyypillisesti pientalossa on…

Lue lisää

Talon purkaminen

Talon (rakennuksen) purkaminen on lähes poikkeuksetta hyvin suuri operaatio, joka vaatii huolellista valmistautumista. Purkutyöhön liittyy useita alustavia toimenpiteitä liittyen lupiin ja oikeiden asiantuntijoiden palkkaamiseen. Rakennuksen purkaminen vaatii lähes aina purkuluvan, joka määritellään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Jos rakennus sijaitsee asemakaava-alueella tai alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan valmistelun vuoksi, purkulupa on pakollinen. Purkulupa on haettava myös…

Lue lisää

Taloyhtiö

Taloyhtiö on tavanomaisempi nimitys asunto-osakeyhtiölle. Kts. asunto-osakeyhtiö

Taloyhtiön järjestyssäännöt tai -määräykset

Taloyhtiön eli asunto-osakeyhtiön järjestyssäännöt tai -määräykset ovat taloyhtiön osakkaiden yhteinen sopimus siitä, miten taloyhtiössä käyttäydytään. Järjestyssääntöjen on oltava kaikkien asukkaiden luettavissa. Usein ne ovatkin nähtävissä esimerkiksi taloyhtiön ilmoitustaululla ja suuremmilla taloyhtiöillä esimerkiksi taloyhtiön nettisivuilla. Tyypillisesti taloyhtiön järjestyssääntöihin kirjataan ainakin taloyhtiön hiljaisuusaika sekä ulko-ovien aukioloaika. Tämän lisäksi niihin saatetaan kirjata myös yleisten tilojen ja piha-alueiden käyttöohjeet…

Lue lisää

Tarjous

Tarjous tarkoittaa yhden osapuolen tahdonilmaisua toiselle osapuolelle, jolla hän tarjoutuu suorittamaan jonkin asian. Jos tarjous tarkoittaa sopimuksen tekemistä, tarjouksen saajalta odotetaan hyväksyttävää vastausta sopimuksen syntymiseksi. Asuntokauppojen yhteydessä tarjouksella tarkoitetaan asunnon ostajan tekemää tarjousta asunnon myyjälle. Tarjous kannattaa tehdä aina kirjallisesti, jotta myöhemmiltä epäselvyyksiltä vältytään. Tarjousasiakirjassa täytyy aina määrittää kaikki kauppaan liittyvät ehdot, joita ovat mm.…

Lue lisää

Tarpeisto

Tarpeiston katsotaan pääsääntöisesti olevan osa kiinteistön tai asunnon kiinteää omaisuutta, joka näin ollen siirtyy kiinteistön/asunnon ostajalle, jollei asiasta toisin sovita. Kauppakirjaan kannattaa kirjata tarpeisto, joka sisältyy ja joka ei sisälly kaupan kohteeseen. Maakaari ei määrittele sitä, mitä kiinteistön tarpeistoon kuuluu. Usein kiinteistön kaupassa sen tarpeistoksi katsotaan ne itsenäiset esineet, jotka kuuluvat kiinteistöön sekä palvelevat sen…

Lue lisää

Tarpeisto kiinteistön kaupassa

Tarpeiston katsotaan pääsääntöisesti olevan osa kiinteistön kiinteää omaisuutta, joka näin ollen siirtyy kiinteistön ostajalle, jollei asiasta toisin sovita. Kauppakirjaan kannattaa kirjata tarpeisto, joka sisältyy ja joka ei sisälly kaupan kohteeseen. Kts. tarpeisto

Tase

Tase kertoo yrityksen varallisuuden, velat ja oman pääoman tilikauden viimeisenä päivänä tai muuna tiettynä ajankohtana. Tase tarkastelee yrityksen rahavirtoja yksittäisenä päivänä. Taseessa on kaksi puolta, vastaavaa (yrityksen varallisuus) ja vastattavaa (rahan lähteet), joiden loppusummat ovat yhtä suuret. Yrityksen varallisuutta (vastaavaa) ovat mm. aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, sijoitukset, saamiset, rahoitusarvopaperit ja rahat sekä pankkisaamiset. Yrityksen rahan…

Lue lisää

Tasinko

Tasinko tarkoittaa omaisuuserää, jonka enemmän omistava puoliso suorittaa vähempivaraiselle puolisolle avioero-osituksen yhteydessä. Tasingon ositusperusteena on joko avioero tai puolison kuolema. Se voi olla rahaa tai muuta kiinteää omaisuutta. Tasinkoa maksavalla osapuolella on oikeus päättää, mitä omaisuutta hän luovuttaa tasinkona. Tasingon määrä lasketaan osituslaskelmalla, jossa kummankin puolison avio-oikeuden alaiset varat lasketaan yhteen ja vähennetään velat. Tästä…

Lue lisää

Täsmätoimitus

Täsmätoimitus tarkoittaa rakennustyömaiden logistiikan toimintatapaa, jossa tiettyyn työvaiheeseen liittyvä määrä materiaalia tai muuta vastaavaa aineistoa toimitetaan oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan. Täsmätoimituksella pyritään tehostamaan logistiikan toimitusta, eli se vaatii tarkkaa aikataulusuunnittelua sekä toimivaa tiedonkulkua toimittajien, terminaalin ja työmaan välillä. Runkovaiheen täsmätoimituksessa rakennustyömaalle toimitetaan tavallisimmin ikkunat, parvekeovet, patterit, kipsilevyt ja rangat. Kyseiset materiaalit pakataan jo terminaalissa…

Lue lisää

Täydennysrakentaminen

Täydennysrakentaminen tarkoittaa rakentamista nykyisen yhdyskuntarakenteen osaksi tai sen välittömään läheisyyteen. Myös lisäkerrosten lisäämisen tai ullakkotilojen rakentamisen yhteydessä puhutaan usein täydennysrakentamisesta. Täydennysrakentaminen poikkeaa uusien alueiden rakentamisesta niin, että täydentäminen kohdistuu olemassa oleviin alueisiin. Samalla hyödynnetään jo valmiina olevaa yhdyskuntarakennetta ja palveluverkkoa. Täydennysrakentamisen etuja ovat mm. lisävarallisuus taloyhtiölle, suurien remonttien rahoittaminen, vastikkeen pienentäminen sekä alueen vetovoiman kasvattaminen.…

Lue lisää

Tiedonantovelvollisuus

Asuntoa tai kiinteistöä myydessään myyjällä on lain määräämä velvollisuus antaa asunnon ostajalle kaikki olennainen tieto liittyen asuntoon/kiinteistöön. Asuntokaupoista määritellään asuntokauppalaissa, kiinteistökaupoista puolestaan maakaaressa. Jos asunnossa on virhe, josta myyjä on tietoinen tai josta hänen olisi pitänyt tietää eikä hän ilmoittanut siitä asunnon ostajalle, myyjän katsotaan laiminlyöneen tiedonantovelvollisuuttaan. Tiedonantovelvollisuus käsittää kaikki mahdolliset asunnossa tai kiinteistössä olevat…

Lue lisää

Tieoikeus

Tieoikeus tarkoittaa pysyvää, tietylle kiinteistölle kuuluvaa oikeutta käyttää toisen kiinteistön aluetta kulkemista varten. Tieoikeuden perustamisesta ja käsittelystä säädetään yksityistielaissa. Pysyvä tieoikeus uuteen yksityistiehen voi syntyä vain maanmittaustoimituksessa. Jo olemassa olevat tieoikeudet voi suurimmilta osin selvittää kiinteistörekisteri- ja rekisterikarttaotteista, tosin jotkut tapaukset vaativat tarkempaa asiakirjatutkimusta. Tieoikeus ei ole henkilökohtainen, vaan se on kiinteistön omistajanvaihdoksista riippumaton. Tietyillä…

Lue lisää

Tila

Aikoinaan sanalla tila tarkoitettiin kokonaisen talon osaa. Vuoden 1951 jakolaki määritteli sanan ”tila” tarkoittamaan taloa verollepantua torppaa niittyä saarta ulkopalstaa siirtotaloa omaperäismyllyä kaupungissa ja kauppalassa olevia maa- ja vesikiinteistöjä osittamalla muodostettuja tiloja. Vuoden 1997 kiinteistönmuodostamislaki kumosi jakolain. Nykysanastossa tila tarkoittaa asumakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevaa, tilana kiinteistörekisteriin merkittyä maa-aluetta, jonka rajat on määrätty kiinteistötoimituksessa. Tila kiinteistönä käsittää…

Lue lisää

Tilinpäätös

Tilinpäätös tarkoittaa päättyneen tilikauden ajalta laadittavaa tilinpäätöslaskelmaa sekä muiden tilinpäätösasiakirjojen kokonaisuutta, jolla selvitetään yrityksen tai jonkun muun talousyksikön toiminnan taloudellinen tulos menneeltä tilikaudelta sekä sen taloudellinen asema tilinpäätöspäivänä. Kirjanpitolaki ja -asetus määrittävät tilinpäätöksen sisällöstä ja sen laatimisesta. Osakeyhtiöiden tapauksessa tilinpäätöstä koskevia säännöksiä on myös osakeyhtiölaissa. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksen tulee sisältää: tuloksen muodostumista kuvaavan tuloslaskelman tilinpäätöspäivän…

Lue lisää

Tilinpäätöskirjat

Kirjanpitolaissa ja -asetuksessa säädetään tilinpäätöksen sisällöstä ja sen laatimisesta. Tilinpäätöksen tulee sisältää tuloksen muodostumista kuvaava tuloslaskelma tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaava tase varojen hankintaa ja niiden käyttöä selvittävä rahoituslaskelma tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman liitteenä olevat tiedot (liitetiedot) toimintakertomus Myös itse tilinpäätös luetaan näihin asiakirjoihin. Osakeyhtiöiden tilinpäätöksestä säädetään kirjanpitolain ja -asetuksen lisäksi myös osakeyhtiölaissa. Osakeyhtiön tilinpäätöksen asiakirjat…

Lue lisää

Tiluksen raja

Tiluksen rajana voi toimia aita, puro, tie, kiinteistön raja tai muu vastaava erottava tekijä. Kts. tilus

Tilus

Tilus tarkoittaa kiinteistön rajoista riippumatonta yhtenäistä maa- tai vesialuetta, joka voidaan selkeästi erottaa ympäröivistä alueista. Se voi muodostua tontista, pellosta, niitystä, kalliosta, suosta, järvestä tai muusta vastaavasta, mutta kuitenkin vain yhdestä mainituista lajeista. Erottamisen vaihtoehtoja ovat laatu, käyttö tai käyttömahdollisuus. Tiluksen rajana voi olla aita, tie, puro, kiinteistön raja tai muu vastaava erottava tekijä. Kts.…

Lue lisää

Tilusvaihto

Tilusvaihto tarkoittaa kiinteistötoimituksen menetelmää, jossa alueita vaihdetaan tiettyjen kiinteistöjen kesken. Tilusvaihdolla pyritään tarkoituksenmukaiseen alueiden käyttöön sekä kiinteistöjaotuksen parantamiseen. Tilusvaihto perustuu tyypillisesti kiinteistöjen omistajien väliseen sopimukseen (tilusvaihtosopimus). Edellytyksenä on, ettei tilusvaihdosta koidu haittaa kiinteistöjärjestelmän selvyydelle tai asemakaavan toteutumiselle eikä se saa mainittavasti haitata osallisten kiinteistöjen käyttöä. Lähtökohtaisesti vaihdettavien alueiden tulisi olla suunnilleen samanarvoiset. Vähäisen arvoeron voi…

Lue lisää

Toimintakertomus

Toimintakertomus tarkoittaa kirjanpitolain mukaista yhteisön tilinpäätöstä täydentävää asiakirjaa, jossa kuvataan kirjanpitovelvollisen toiminnan kehittymistä ja tuloksellisuutta, taloudellista tilannetta sekä merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä. Toimintakertomus on laissa määritelty määrämuotoinen dokumentti. Näiden lisäksi toimintakertomuksessa tulee esittää: tilikauden ja sen jälkeiset olennaiset tapahtumat arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta tiedot sivuliikkeistä arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta…

Lue lisää

Tontin koelaskenta

Tontin koelaskenta voidaan suorittaa maanomistajan pyynnöstä asemakaava-alueella sijaitsevalla tontilla. Koelaskenta on ehdotus siitä, miten rakennuspaikka voidaan lohkoa sekä millaisia rakennuspaikkoja alueelle voidaan muodostaa. Koelaskennasta saatua karttapiirrosta voi käyttää esimerkiksi myyntiesitteessä, kauppakirjassa, osituksessa, perinnönjaossa sekä jako- ja rasitesopimuksessa liitekarttana. Koelaskenta ei kuitenkaan velvoita maanomistajaa hakemaan tonttijaon muuttamista. Jos tontti ei ole koelaskennan perusteella lohkottavissa, se voidaan…

Lue lisää

Tontin myyminen

Tontin myyminen on rinnastettavissa kiinteistön myyntiin. Tonttikaupoista säädetään lailla maakaaressa. Ennen tontin (kiinteistön) laittamista myyntiin myyjän kannattaa selvittää kaavoitukseen liittyvät oikeudet ja velvoitteet, joista saa tietoa esimerkiksi oman kunnan kiinteistöpalvelukeskuksesta. Jos kyseessä on pientaloalue, myyjän kannattaa tarkistaa myös rakennusoikeus sekä se, kuinka monta ja minkälaista rakennusta tontille saa rakentaa. Myyjän kannattaa hankkia kaikki tonttiin liittyvät…

Lue lisää

Tontin myymisen verotus

Tontin eli kiinteistön myynnistä, aivan kuten asunnon myynnistäkin, on maksettava luovutusvoittoveroa elleivät tietyt ehdot täyty. Luovutusvoitto määritellään vähentämällä kauppahinnasta joko hankintameno (myyjän maksama todellinen hankintameno) tai hankintameno-olettama. Jos luovutusvoitto on 30 000 € tai alle, luovutusvoittoveroa maksetaan 30 %. Jos se on yli 30 000 €, veroprosentti on 34 % (v. 2019). Jos kiinteistö on…

Lue lisää

Tontin rajat

Tontin eli kiinteistön rajat määräytyvät maastoon rakennettujen rajamerkkien sekä toimitusasiakirjojen (kartat ja pöytäkirjat) perusteella. Toimituskarttoihin merkitään tyypillisesti rajamitat eli rajamerkkien väliset etäisyydet, joka helpottaa rajamerkkien löytämistä maastosta. Rajojen ja rajamerkkien (rajapyykkien) sijainti sekä kiinteistöön kuuluvat palstat selviävät tyypillisesti kiinteistörekisterin karttaotteelta. Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelusta voi myös tarvittaessa hankkia viimeksi tehdyn maanmittaustoimituksen asiakirjat ja kartat. Jos kiinteistö sijaitsee…

Lue lisää

Tontin rakennusoikeus

Tontin rakennusoikeus tarkoittaa omistusoikeuteen tai rajoitettuun esineoikeuteen sisältyvää oikeutta käyttää kiinteistöä rakentamistarkoituksiin. Tällä tarkoitetaan sitä kaikkea, mitä rakennuspaikalle voi rakentaa asemakaavan, maankäyttö- ja rakennuslain tai rakennusjärjestyksen antamissa puitteissa. Kts. rakennusoikeus

Tontin tehokkuus

Tontin tehokkuus eli tehokkuusluku (e) ilmoittaa sen, kuinka paljon rakennusoikeus on tontin pinta-alasta. Toisin sanoen tehokkuusluku on kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. Tehokkuusluku ilmoitetaan desimaaleina. Tyypillisesti omakotitaloalueilla tehokkuusluku on 0.2–0.4. Esimerkiksi tehokkuudella e0.2 1000 m2 tontille saa rakentaa 200 m2 talon. Kts. rakennusoikeus

Tontin verotus

Tontin eli kiinteistön verotus on Suomessa vuosittain maksettava kiinteistövero, jonka kiinteistön omistaja tai omistajan veroinen haltija (esim. leski) maksaa tontin tai tilan sijaintikunnalle. Vero perustuu tontin ja sillä olevien rakennusten arvoon ja sen suuruus on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Kiinteistöveron määrä vaihtelee kiinteistön käyttötarkoituksen tai rakennusvaiheen mukaan. Erilaisia kiinteistöveroja ovat: yleinen kiinteistövero vakituisen asunnon…

Lue lisää

Tontin vuokraaminen

Tontin vuokraaminen (tontinvuokra) on yksi maavuokralaissa säännellyistä maanvuokra tyypeistä. Vuokraamalla tontin rakentajan ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa eikä hänen muutenkaan tarvitse sitoa rahojaan maapohjaan. Tontin vuokraajan ei myöskään tarvitse maksaa kiinteistöveroa, vaan sen hoitaa tontin omistaja. Tontin vuosivuokra on 6 % tontin myyntihinnasta, ja useimmissa tapauksissa maksun eräpäivä on helmikuun viimeinen päivä. Tontin vuokraamisesta tehdään vuokrasopimus.…

Lue lisää

Tontinvuokravastike

Asunto-osakeyhtiön osakkaat maksavat heille määrättyä tontinvuokravastiketta kuukausierissä, jos taloyhtiön rakennukset sijaitsevat ns. valinnaisella vuokratontilla eikä huoneistoon kohdistuvaa tonttiosuutta ole lunastettu. Jos asunnon omistaja on maksanut oman huoneistokohtaisen tonttiosuutensa pois, tontinvuokravastiketta ei tällöin tarvitse maksaa. Tyypillisesti asunto-osakeyhtiö on kuitenkin rakennettu ns. perinteiselle vuokratontille (vuokratonttia ei voi lunastaa omaksi), jolloin tontin vuokra sisältyy kohteen hoitovastikkeeseen. Kts. asunto-osakeyhtiö,…

Lue lisää

Tontti

Tontti tarkoittaa tonttijaon mukaisesti rakennuskäyttöön muodostettua kiinteistöä, joka on merkitty tonttina kiinteistörekisteriin. Kaikki rakennuskäyttöön tarkoitetut maa-alueet eivät siis välttämättä ole tontteja. Asemakaavan ulkopuolisista rakennuskäyttöön tarkoitetuista maa-alueista on esimerkiksi tiloja. Puhekielessä termiä “tontti” käytetään myös kuvaamaan esimerkiksi talon ympärillä olevaa maa-aluetta. Rakennuspaikaksi tarkoitettua aluetta saatetaan myös nimittää “tyhjäksi tontiksi”.

Tonttijako

Tonttijako on edellytys tontin lohkomiselle asemakaava-alueella. Siitä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Tonttijako osoitetaan asemakaavakartalla. Tonttijako tulee lainvoimaiseksi asemakaavan laillistuttua. Kts. asemakaava, lohkominen, tonttijaon sitovuus Kts. Maankäyttö- ja rakennuslaki (Finlex), Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (Finlex), Kiinteistöinsinöörin opas (Kuntaliitto)

Tonttijaon sitovuus

Tonttijako voi olla sitova tai ohjeellinen; sitovuudesta määrätään asemakaavassa. Tonttijako on aina laadittava sitovana, mikäli alueen keskeinen sijainti, korttelin rakennustehokkuus tai kiinteistöjärjestelmän selkeys sitä edellyttävät. Sitova tonttijako määrää sen, miten asemakaavan kortteli saadaan lohkoa tonteiksi sekä sen, mille alueelle tontin rakennuslupa myönnetään. Asemakaavassa voidaan myös määrätä, että erillinen sitova tonttijako tehdään myöhemmin. Tässä tapauksessa alue…

Lue lisää

Tonttikauppa

Tonttikauppa on tarkoin laissa (maakaari) säädeltyä kiinteistön myymistä ja ostamista. Kaupan molemmilla osapuolilla on useita velvollisuuksia (mm. tiedonantovelvollisuus, selonottovelvollisuus), jonka lisäksi kaupan osapuolien, varsinkin ostajan, kannattaa tutustua tarkoin kohteen asiakirjoihin. Ennen tontin eli kiinteistön ostamista, ostajan kannattaa: tarkastaa lainhuuto- ja rasitustodistus varmistaa tilan omistaja selvittää tontin kiinnitykset ja vuokraoikeudet tutustua kohteeseen, selvittää sen rajat sekä…

Lue lisää

Tori

Tori on kaupungissa tai muussa asutuskeskuksessa sijaitseva erityisesti kaupankäyntiä varten suunniteltu aukio. Toria voi käyttää myös muihin tarkoituksiin, esimerkiksi musiikkitapahtumien järjestämiseen. Torilla järjestetty toiminta on säänneltyä ja valvottua. Tyypillisesti tori sijaitsee kaupunkikuvallisesti, väestöllisesti ja liikenteen kannalta keskeisellä paikalla. Torin pinta on usein kivetty tai ainakin asfaltoitu. Joillakin toreilla saattaa olla myös patsaita, suihkulähteitä ja muita…

Lue lisää

Torppa

Torppa tarkoittaa maanviljelystä varten vuokralle annettua maatilan aluetta, jolla on tai jolle on aiottu rakentaa tarpeelliset rakennukset ja raiviot. Valtionmetsätorppa (kruununmetsätorppa, metsätorppa) oli Suomen valtion metsäalueelle asumista ja maanviljelyä varten vuokralle annettu maa-alue. Ensimmäiset sitä koskevat yleiset määräykset Suomen senaatti antoi vuonna 1867. Vuokrasopimus tehtiin paikallisen metsänhoitajan kanssa, mutta torpan perustamiseen oli aina haettava metsähallituksen…

Lue lisää

Turva-asiakirjat

Turva-asiakirjoille tarkoitetaan asunto-osakeyhtiöön ja rakentamishankkeeseen liittyviä asiakirjoja. Kyseinen rakentamishanke voi koskea uudis- ja korjausrakentamista tai lisärakentamista. Turva-asiakirjat ovat mm. yhtiöjärjestys, lainhuutotodistus, taloussuunnitelma, yhtiön perustamisasiakirjat ja urakkasopimus. Perustajaosakkaan (eli rakentajan/rakennuttajan) on huolehdittava siitä, että turva-asiakirjat luovutetaan säilytettäväksi ennen kuin asunto-osakeyhtiön osakkeita tarjotaan ostajille. Jos asunto-osakeyhtiö on hankkinut rakentamishanketta varten luottoa, asiakirjojen säilyttäjänä toimii luoton myöntänyt luottolaitos.…

Lue lisää

Tyhjä tontti

Tyhjä tontti on usein puhekielessä käytettävä nimitys tontille, jolla ei ole vielä mitään rakennuksia. Tyhjän tontin kohdalla saatetaan puhua myös rakennustyömaasta tai rakennuspaikasta. Kts. tontti

Ulkopalsta

Ulkopalsta (ulkotila eli takalikkotila) tarkoitti aikoinaan maakirjaan omalla numerollaan ja maakirjaverollaan merkittyä pientä itsenäistä tilaa, jolle ei pienuutensa vuoksi merkitty verollepanossa manttaalia. Kyseinen maakirjan pito lopetettiin vuonna 1953. Nykyään ulkopalstaksi kutsutaan kotipalstan ulkopuolella sijaitsevaa tilusta. Valtio, kunta tai esimerkiksi sähkölaitos sekä joissakin tapauksissa myös yksityinen henkilö voi lunastaa ulkopalstan itselleen, jos se rajoittuu lunastettavaan kiinteistöön.…

Lue lisää

Ullakko

Ullakko (myös vintti) tarkoittaa talon ylimmässä kerroksessa suoraan harjakaton alla olevaa tilaa, jota tyypillisesti käytetään säilytystilana. Rakennuksen omistava voi halutessaan saneerata ullakon myös asumiskäyttöön. Tällaisia huoneita kutsutaan ullakkoasunnoiksi. Kts. rakennus, talo

Urheilualue

Urheilualue, tai urheilukenttä, tarkoittaa urheilua varten rakennettua aluetta, jota ylläpidetään säännöllisesti. Usein urheilualue saatetaan rakentaa myös jotain tiettyä urheilulajia varten (mm. yleisurheilu, pesäpallo, jalkapallo). Urheilualueiden alustat ovat pääsääntöisesti ruohoa tai hiekkaa, mutta alustana saatetaan käyttää myös esim. tekonurmea. Kaupunkien alueilla urheilualueet kuuluvat kaupungin omistamiin yleisiin alueisiin, joiden käyttötarkoitus määrätään asemakaavassa. Niitä muodostetaan yleisen alueen lohkomisessa…

Lue lisää

Uudiskohde

Uudiskohde tarkoittaa asuinhuoneistoa, joka on rakenteilla tai vastavalmistunut ja se otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa. Tyypiltään uudiskohde voi olla minkälainen vain: omakotitalo, paritalo, kerrostalo, rivitalo tai erillistalo. Uudiskohteeksi kutsutaan myös sellaista asuinhuoneistoa, jonka hallintaan oikeuttaviin osakkeisiin ostaja on siirtänyt oikeutensa siirtosopimuksella edelleen rakennusaikana ennen omistusoikeuden siirtymistä. Uudiskohteen ostaja pääsee tyypillisesti vaikuttamaan rakennusvaiheessa esimerkiksi sisustusratkaisuihin sekä pintamateriaaleihin.…

Lue lisää

Uudisrakentaminen

Uudisrakentaminen tarkoittaa uuden rakennuksen rakentamista tai jo olemassa olevan rakennuksen yhteyteen rakennettavaa tilaa. Uudisrakennettu kohde voi olla omakoti-, rivi-, kerros- tai paritalo. Kts. uudiskohde Uudisrakentamisesta puhutaan myös silloin, kun henkilön vamman tai sairauden vuoksi tehdään erinäisiä välttämättömiä muutostöitä. Tällaisia uudisrakentamisen kohteita ovat esimerkiksi ovien leventäminen, liuskien rakentaminen, kylpyhuoneen, WC:n ja vesijohdon asentaminen sekä kiinteiden kalusteiden…

Lue lisää

Uusjako

Uusjako tarkoittaa laajaa kiinteistöjärjestelytoimitusta, jossa kiinteistöjen tiluksia järjestelemällä parannetaan kiinteistöjaotusta ja edistetään kiinteistöjen tarkoituksenmukaista käyttöä. Sillä siis korjataan pirstoutuneita ja epätarkoituksenmukaisia kiinteistörakenteita. Uusjako voidaan toteuttaa joko omistussuhteita muuttamatta tai niitä muuttamalla. Jos omistussuhteet muuttuvat, osakkaiden omistamille kiinteistöille mitataan arvo niillä sijaitsevien tilusten, puuston ja rakennusten perusteella, jolloin jokainen osakas saa jaossa kiinteistönsä arvon mukaisen osuuden…

Lue lisää

Vaara-alue

Vaara-alue tarkoittaa aluetta, jossa vaaditaan tai voidaan vaatia erityisiä toimia haitallisen tapahtuman aiheuttamien vaikutusten poistamiseksi tai minimoimiseksi. Sillä liikkuminen on turvallisuussyistä rajoitettu tai sitä on tarkoitus rajoittaa. Vaara-alueita ovat mm. tulvariskialue/tulvavaara-alue tehdas- ja voimalaitosten lähivyöhykkeet Puolustusvoimien käytössä olevat alueet Merivoimien suoja-alueet Vaara-alueella tarkoitetaan myös tiettyä, rajoiltaan määriteltyä ilmatilan osaa, jossa voidaan tiettyinä määräaikoina harjoittaa ilma-alusten…

Lue lisää

Vaaranvastuu

Vaaranvastuu tarkoittaa vastuuta kaupan kohteena olevan tavaran tuhoutumisesta, katoamisesta, huonontumisesta tai vähenemisestä. Se on oleellinen käsite mietittäessä sitä, onko myyjän korvattava tuote edellä mainittujen asioiden vuoksi. Vaaranvastuun siirtyminen on riippuvainen sopimuksesta sekä kaupan kohteesta. Irtainten esineiden kohdalla vaaranvastuu siirtyy pääsääntöisesti myyjältä ostajalle silloin, kun myyjä fyysisesti luovuttaa tavaran ostajalle. Tästä on kuitenkin muutamia poikkeuksia, muun…

Lue lisää

Vahingonkorvaus käytetyn asunnon kaupassa

Käytetyllä asunnolla tarkoitetaan asuntoa, joka on jo aiemmin ollut asumiskäytössä. Tämän lisäksi asunnon täytyy olla myyty vähintään kerran. Käytetyn asunnon ostajalla on oikeus saada myyjältä vahingonkorvausta, jos asunnossa ilmenee ennen kaupantekohetkeä myyjän tiedossa ollut (tai hänen olisi pitänyt tietää) virhe, jolla on tai olisi ollut olennaista vaikutusta kauppaan. Toisin sanoen käytetyn asunnon virhe tarkoittaa sellaista…

Lue lisää

Vakiokorvaus

Asunto-osakekaupassa kaupan osapuolilla (myyjä ja ostaja) on mahdollisuus sopia käsirahan tai vakiokorvauksen maksamisesta ennen varsinaisen kaupan tekemistä. Käsiraha on asunnon ostajan ostotarjouksen yhteydessä maksettu vakuusmaksu myyjälle, jonka myyjä palauttaa, jos ei hyväksy ostajan ostotarjousta. Jos myyjä hyväksyy tarjouksen, käsiraha lasketaan osaksi lopullista kauppahintaa. Jos ostaja ostotarjouksen jälkeen kieltäytyy ostamasta asuntoa ostotarjouksen ja maksetun käsirahan jälkeen…

Lue lisää

Välitysliikerekisteri

Välitysliikerekisteri on aluehallintoviraston ylläpitämä rekisteri, johon merkitään alueittain tiedot kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneistojen välitysliikkeistä. Ennen kuin välitysliike aloittaa toimintansa, sen on tehtävä ilmoitus sen alueen aluehallintovirastolle, jonka toimialueella välitysliikkeen hallinto tulee pääsääntöisesti olemaan. Ilmoituksen tekijän täytyy olla täysi-ikäinen luonnollinen henkilö. Henkilö ei saa olla konkurssissa eikä hänen toimintakelpoisuutensa voi olla rajoitettu. Jos ilmoitusta ei tee, välitysliikkeen…

Lue lisää

Välityspalkkio

Välityspalkkio tarkoittaa kiinteistönvälittäjälle/välitysliikkeelle maksettavaa palkkiota silloin, kun kauppasopimus syntyy. Tyypillisesti välityspalkkio maksetaan heti kaupantekotilaisuudessa, mutta myös muunlainen maksuaika on sopimuksen mukaan mahdollinen. Välityspalkkion maksaa toimeksiantaja eli kiinteistön tai asunnon myyjä tai ostaja. Välityspalkkion summassa otetaan huomioon mm. välitystehtävän laatu, kauppaan käytetty työaika, vaadittavat taustatyöt (mm. dokumentteihin tutustuminen), arviointikäynnit, markkinoinnin ja myynnin kulut sekä kauppaan liittyvät…

Lue lisää

Vallintarajoitus

Vallintarajoitus tarkoittaa tietyn omistajan määräysvaltaa tiettyyn esineeseen tai asiaan, eli sen määräämistä on rajoitettu. Esimerkiksi vain toisen aviopuolison omistama asunto, jossa aviopari asuu yhdessä, on vallintarajoituksen alainen. Tämä tarkoittaa sitä, että aviopuoliso ei saa myydä asuntoa ilman toisen aviopuolison suostumusta. Myös vuokraoikeus tai muu käyttöoikeus kuuluu vallintarajoituksen piiriin, eli puoliso ei esimerkiksi voi irtisanoa vuokrasopimusta…

Lue lisää

Valtion metsämaa

Valtion metsämaa tarkoittaa Suomen valtion omistamaa metsää. Niistä säädetään metsälaissa. Kuten muitakin valtion omistamia luonnonvaroja, myös valtion metsiä on hoidettava, käytettävä ja suojeltava kestävästi ja tuloksellisesti. Tämän lisäksi on otettava huomioon biologisen monimuotoisuuden suojelu metsien hoidon, käytön ja suojelulle asetettujen muiden tavoitteiden kanssa. Suomen luonnonsuojelualueet ovat pääosin valtion omistuksessa, jonka lisäksi valtio omistaa pääasiassa Pohjois-Suomessa…

Lue lisää

Varainsiirtovero

Varainsiirtovero on kiinteistön, asunto-osakkeen tai muun arvopaperin ostosta maksettu vero. Varainsiirtoveron maksaa luovutuksen saaja eli ostaja. Tämän lisäksi saaja on velvollinen antamaan Verohallinnolle varainsiirtoveroilmoituksen. Kiinteistöjen ja rakennusten varainsiirtovero on 4 % kiinteistön kauppahinnasta. Tähän kategoriaan kuuluvat mm. tontti ja sillä mahdollisesti sijaitsevat rakennukset (esim. omakotitalo), maa-alue ja sillä mahdollisesti sijaitseva kesämökki sekä pelkkä rakennus tai…

Lue lisää

Velaton hinta

Asunnon myymisessä käytetään usein kahta eri hintaa: myyntihinta ja velaton hinta. Näistä myyntihinta tarkoittaa asunnosta rahana maksettavaa kauppahintaa myyjälle. Velaton hinta puolestaan tarkoittaa sitä hintaa, johon myyntihinnan lisäksi on laskettu mukaan asunto-osakkeen velkaosuus taloyhtiön lainasta. Tämä tarkoittaa siis sitä, että taloyhtiöllä, josta asuntoa ollaan ostamassa, on itsellään lainaa. Tämä taloyhtiön laina puolestaan on kohdistettu kullekin…

Lue lisää

Verkkokartta

Verkkokartta tarkoittaa tietylle alueelle rakennettua tai rakenteilla olevaa sähköverkkoa. Kartta osoittaa mm. kaapeleiden sijainnit kartalla. Sähköverkkoa rakennettaessa on otettava huomioon sähköturvallisuuden edellyttämät etäisyysvaatimukset. Hyvin laadittu verkkokartta antaa tälle suunnittelulle hyvät ja turvalliset lähtökohdat. Verkkokarttaan merkitään kaapeleiden jännitteet eri väreillä, jotta niiden etäisyys- ja turvallisuusvaatimuksia olisi helpompi noudattaa.

Vesialue

Vesialue tarkoittaa muutoin kuin tilapäisesti veden peittämää aluetta ja se voi olla joko luonnollinen tai keinotekoinen. Vesialue rajautuu keskivedenkorkeuden mukaisen rantaviivan mukaan. Vesialueet jaetaan tyypillisesti kahteen eri kategoriaan, jotka puolestaan kattavat laajasti erilaisia veden peittämiä alueita. Nämä kategoriat ovat vesistöt ja vesistöä pienemmät tai vähäisemmät vesialueet. Kaikilla Suomen vesialueilla on omistaja, jotka ovat suurelta osin…

Lue lisää

Vesijättö

Vesijättö tarkoittaa kapeaa, rantatilan ja vesirajan välistä aluetta, joka on pysyvästi muuttunut maa-alueeksi. Se sijaitsee kiinteistön rannanpuoleisen rajan ja vesialueen välissä. Vesilaki ja kiinteistönmuodostamislaki määrittelevät vesijättömaan maa-alueeksi. Vesijättö muodostuu maankohoamisesta, vesistön kuivatuksesta tai kuivumisesta, vesistön keskivedenpinnan laskemisesta tai vesistön ruoppauksesta. Useimmissa tapauksissa vesijätön omistaa viereisen vesialueen omistaja, joka tyypillisesti on kylän yhteisen vesialueen osakaskunta. Kiinteistön…

Lue lisää

Vesijättökaistale

Vesijättökaistale on vanhentunut nimitys vesijätölle. Vesijättö tarkoittaa kapeaa, rantatilan ja vesirajan välistä aluetta, joka on pysyvästi muuttunut maa-alueeksi. Kts. vesijättö

Virheilmoitus käytetyn asunnon kaupassa

Kun ostaja havaitsee virheen asunnossa, hänen on kohtuullisen ajan kuluessa reklamoitava asiasta. Useimmissa tapauksissa kohtuulliseksi ajaksi katsotaan 3–4 kuukautta siitä, kun virhe havaittiin tai kun virhe olisi pitänyt havaita. Käytetyssä asunnossa katsotaan olevan virhe, jos se poikkeaa sovitusta se ei vastaa myyjän antamia tietoja asunnosta, joiden voidaan katsoa vaikuttaneen kauppaan myyjä jättää kertomatta tiedon, jolla…

Lue lisää

Vuokraoikeus

Vuokraoikeus tarkoittaa lunastuslaissa ja maakaaressa säädettyä erityistä oikeutta. Erityiset oikeudet ovat kiinteistön omistusoikeutta suppeampia oikeuksia, jotka kuuluvat jollekin muulle kuin kiinteistön omistajalle itselleen. Riippuen vuokratun kohteen käyttötarkoituksesta, sen vuokrasuhteeseen sovelletaan eri maanvuokralain säädöksiä sen yleisten säännösten lisäksi. Maanvuokralaki erottelee eri käyttötarkoitukset seuraavasti: maanvuokra pysyvää asumista varten (tontinvuokra ja muu asuntoalueen vuokra) maanvuokra maatalouden harjoittamista varten…

Lue lisää

Vuokraoikeustodistus

Vuokraoikeustodistuksella osoitetaan vuokraoikeuden voimassaoleva vuokraaja. Todistus kuuluu kirjaamisvelvollisuuden piiriin ja se yksilöidään laitostunnuksella. Vuokraoikeustodistuksen voi saada ainoastaan voimassaolevista kohteista. Vuokraoikeustodistuksessa ilmoitetaan sekä vuokralaiset että vuokranantajat. Muita vuokraoikeustodistuksesta löytyviä tietoja ovat laitostunnus oikeuden laji asiakirjat voimassaolo asianumero arkistoviite sijaintirekisteriyksiköt kirjaamispäivä osuuksien suuruudet saannon tiedot Jos vuokraoikeus on kiinnityskelpoinen, vuokraoikeustodistukseen merkitään tiedot oikeuden sisällöstä ja perustamisesta sekä…

Lue lisää

Vuokraoikeutta koskeva rasitustodistus

Vuokraoikeutta koskevassa rasitustodistuksessa ilmoitetaan vuokraoikeuteen kohdistuvat oikeudet ja rasitukset, kuten kiinnitykset. Tyypillisesti kiinteistön kiinnitys tarkoittaa sitä, että sitä käytetään velan (esim. asuntolaina) tai muun saamisen vakuutena. Kiinnitys on merkittävä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, vaikka kyseessä olisikin vuokraoikeus. Kts. kiinnitys, rasite, vuokraoikeus

Vuokrasopimus

Vuokrasopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jolla esineen omistaja tai käyttöoikeuden haltija (vuokranantaja) luovuttaa vastiketta vastaan toiselle hänen määräysvallassaan olevan käyttöoikeuden tietyn määräajan ajaksi taikka toistaiseksi. Yksinkertaisuudessaan vuokrasopimuksella siis vuokrataan jokin kohde vuokralaiselle. Vuokrasopimuksen kohteena voi olla mm. irtain esine, maa-alue, asunto tai rakennus taikka sen osa. Tiettyjen sopimuksessa sovittujen ehtojen tulee kuitenkin täyttyä, jotta sopimusta voidaan nimenomaan…

Lue lisää

Vuokratontti

Vuokratontti tarkoittaa yleensä asuntotarkoitukseen vuokrattavaa sopimuksessa määrättyä tiettyä maa-aluetta. Tyypillisesti vuokratontin omistaa mm. kaupunki, kunta tai sijoitusrahasto. Tontin vuokra-aika on yleisesti ottaen pitkä, tyypillisesti 50 vuodesta ylöspäin. Usein taloyhtiöt solmivat uuden vuokrasopimuksen vuokranantajan kanssa vuokrasopimuksen loppupuolella. Vuokratontin hyvänä puolena on ainakin se, että usein vuokratontilla sijaitseva asunto on edullisempi kuin vastaavanlainen asunto omistustontilla, koska tontin…

Lue lisää

Vuositarkastus

Vuositarkastus tarkoittaa uuteen asunto-osakeyhtiöön tehtävää tarkastusta, joka järjestetään aikaisintaan 12 kuukauden ja viimeistään 15 kuukauden kuluttua rakennuksen käyttöönottohyväksynnästä tai kun lisärakennetut asunnot on otettu käyttöön. Tarkastuksen ajankohdasta on ilmoitettava vähintään 1 kuukautta ennen sen toimittamista. Perustajaosakkaan eli myyjän on annettava tieto vuositarkastuksesta ostajalle sekä asuntoyhteisön ohella vakuuden antajalle. Kaikki asunnoissa havaitut virheet on ilmoitettava vuositarkastuksen…

Lue lisää

Yhteismetsä

Yhteismetsä tarkoittaa kiinteistöille yhteisesti kuuluvaa metsäaluetta, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän ja taloudellisesti kannattavan metsätalouden harjoittamiseen osakkaiden hyväksi. Yhteismetsän kiinteistöjen omistajat (osakkaat) muodostavat yhteismetsän osakaskunnan. Yhteismetsän osakkaat voivat olla yksityishenkilöitä, kuolinpesiä, yhtymiä sekä yhteisöjä. Yhteismetsä on mahdollista perustaa joko yhdessä muiden metsänomistajien kanssa tai pelkästään suvun omista metsistä. Tämän lisäksi oman metsän voi myös liittää…

Lue lisää

Yhtiövastike

Yhtiövastike tarkoittaa asunto-osakeyhtiöissä ja keskinäisissä kiinteistöyhtiöissä osakkaiden maksamaa maksua, jolla yhtiöt rahoittavat toimintaansa. Yhtiövastikkeen summa määräytyy yhtiöjärjestyksessä olevien vastikeperusteiden mukaisesti. Vastikeperusteet on tyypillisesti sidottu osakkeiden määrään tai osakehuoneistojen lattiapinta-alaan. Muita vastikeperusteita ovat mm. veden, sähkön tai lämmön luotettavasti arvioitu kulutus. Yhtiövastikkeesta säädetään asunto-osakeyhtiölaissa, jonka mukaan ”osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen…

Lue lisää

Yleinen alue

Asemakaavaan merkitty yleinen alue tarkoittaa muuhun kuin yksityisomistukseen tarkoitettua aluetta. Yleinen alue on varattu kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön käyttöön, jotka vastaavat myös alueen kunnossa- ja puhtaanapidosta. Yleinen alue voi olla rekisteröity tai rekisteröimätön. Rekisteröity yleinen alue muodostetaan alueen lohkomisessa, jonka jälkeen se merkitään kiinteistönä kiinteistörekisteriin. Jos alueeseen kohdistuu kiinnityksiä, sitä ei voi rekisteröidä. Yleisiä…

Lue lisää

Yleinen vesialue

Yleinen vesialue tarkoittaa valtion omistuksessa olevaa vesialuetta, joita ovat Suomen aluevedet merellä sekä suurten järvien selät siltä osin kuin ne ovat kylien rajojen ulkopuolella. Ahvenanmaan alueella sijaitsevat yleiset vesialueet omistaa Ahvenanmaan maakunta. Yleinen vesialue merkitään kiinteistörekisteriin kiinteistönä, mutta ne jäävät kuitenkin lainhuudatuksen ulkopuolelle. Yleiset vesialueet voi löytää peruskartoista. Yleisiä vesialueita hallinnoi Metsähallitus. Kaikista Suomen vesialueista…

Lue lisää

Yleiskaava

Yleiskaava tarkoittaa kunnan alueesta laadittavaa kaavaa, jossa esitetään koko kunnan maantieteellisen alueen maankäytön suunnitelma. Sen vahvistaa kyseisen kunnan kunnanvaltuusto. Yleiskaavan kaikista sisältövaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Yleiskaavalla ohjataan yleispiirteittäin kaava-alueen käyttöä määrittelemällä ja sovittamalla yhteen mm. asuin- ja virkistysalueiden, työpaikkojen, palveluiden ja liikenneväylien sijainti. Kaavaa laadittaessa on huomioitava mm. yhdyskuntarakenteiden toimivuus elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus…

Lue lisää

Kiinteistö- ja asuntokauppa

Aineosa kiinteistön kaupassa

Kiinteistön kauppaan liittyvällä aineosalla tarkoitetaan sellaisia asioita, joiden voidaan katsoa kuuluvan osaksi kiinteistöä varsinaisen maapohjan lisäksi. Näin kiinteistön käyttötarkoitukseen liittyvät rakennukset sekä oleellisesti näitä palvelemaan tarkoitettu esineistö voidaan katsoa olevan aineosia kiinteistön kaupassa. Lisäksi tyypillisiä aineosia ovat oleellisesti maapohjaan kuuluvat substanssit, kuten multa, sora, puut, kasvit, pensaat ja niin edelleen. Kiinteistöön tai rakennukseen kuuluvia ainesosia…

Lue lisää

AKA-pätevyys

AKA-pätevyys osoittaa sen, että kiinteistöarvioija on suorittanut Keskuskauppakamarin AKA-kokeen hyväksytysti. Kts. Auktorisoitu kiinteistöarvioija

Arviointilausunto

Arviointilausunto on auktorisoidun kiinteistöarvioijan (AKA) tekemä arvio asuntojen, kiinteistöjen sekä maa- ja metsätilakokonaisuuksien markkina-arvosta tai rakennuksien tilojen markkinavuokratasoista. Kansainvälinen arviointistandardi (IVS) on asettanut tiettyjä vaatimuksia arviointilausunnon sisällölle. Tyypillisesti arviointilausunto on yhden sivun mittainen dokumentti, jolla esitellään hinta-arvio kohteen kauppahinnasta. Myös kyseisen hinta-arvion perustelut avataan kirjallisesti.Arviointilausuntoja tarvitaan varsinkin asunto- ja kiinteistökauppojen yhteydessä, jonka lisäksi niitä tehdään…

Lue lisää

Arviointiraportti

Arviointiraportti on arviointilausuntoa tarkempi lausunto asunnon, kiinteistön tai muun kiinteistön kohteen arvosta. Raportin laatii auktorisoitu kiinteistöarvioija (AKA). Arviointiraportti sisältää kaikki samat tiedot kuin arviointilausunto, mutta se on huomattavasti laajempi ja perustellumpi. Hinta-arvion lisäksi arviointiraportti sisältää mm. seuraavat asiat: Toimeksiantaja Mitä tarkoitusta varten arviointilausunto on tehty Arvioinnin perustelut Arviointiin käytetty lähdeaineisto ja niiden alkuperä Käytetyt arviointimenetelmät…

Lue lisää

Arviokirja

Arviokirja on auktorisoidun kiinteistöarvioitsijan (AKA) laatima asiakirja kiinteän (asunto-osake) tai irtaimen (kiinteistö) omaisuuden sen hetkisestä markkina-arvosta. Arviokirjan voi laatia myös laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV). Tyypillisesti arviokirjan pyytää pankki, mutta sitä saatetaan tarvita myös esimerkiksi avioeron tai kuolinpesän jakamisen yhteydessä. Arviokirjan voi myös teettää esimerkiksi kotivakuutusta varten, jos halutaan tietää asunnon tai kiinteistön senhetkinen markkina-arvo. Arviokirjan laatimisessa…

Lue lisää

Asemakaavan hyväksyminen

Asemakaavan hyväksyy tyypillisesti kunnanvaltuusto, mutta joissakin tapauksissa päätösvalta voidaan siirtää myös kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Hyväksymisen jälkeen asemakaava kuulutetaan julkisesti astumaan voimaan. Nämä kuulutukset julkaistaan virallisilla ilmoitustauluilla, ilmoituslehdissä sekä kunnan kotisivuilla. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa kunnasta riippuen hallinto-oikeudelle tai kunnanvaltuustolle 30 vuorokauden kuluessa päätöksen julkiseksi saattamisesta. Jos päätöksestä ei valiteta tänä aikana, asemakaava saa lainvoiman. Hyväksymisen ja…

Lue lisää

Asuinhuoneiston vuokrasopimus

Asuinhuoneiston vuokrasopimuksen laativat asunnon omistaja ja asuntoon tuleva vuokralainen. Vuokrasopimus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva Asuinhuoneiston vuokrasopimus on aina syytä tehdä kirjallisesti. Vuokrasopimuksen voi tehdä myös suullisesti, mutta tällöin se on aina toistaiseksi voimassa oleva; määräaikainen vuokrasopimus täytyy aina laatia kirjallisena, jotta määräaikaa koskeva ehto olisi laillisesti pätevä. Vuokrasopimukseen kirjataan riittävät tunniste-…

Lue lisää

Asumisterveys

Asumisterveys tarkoittaa asuntojen, vanhainkotien, päivähoito- ja koulutilojen, lastenkotien, oppilaitosten ja muiden julkisten tilojen terveydellisiä olosuhteita. Nämä terveydelliset olosuhteet viittaavat edellä mainittujen tilojen fysikaalisiin (mm. lämpötila, kosteus, ilmanvaihto, melu), kemiallisiin (mm. hiilidioksidi, häkä) ja biologisiin (mm. mikrobikasvustot) olosuhteisiin. Asumisterveydestä on annettu säädös sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (nk. asumisterveysasetus) asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista. Tämän lisäksi…

Lue lisää

Asunnon markkina-arvo

Asunnon markkina-arvolla tarkoitetaan kohteen arvioitua kauppahintaa, mikäli kohde myydään normaalein kauppaehdoin kahden toisistaan riippumattoman osapuolen kesken. Markkina-arvo määritellään myös kansainvälisissä arviointistandardeissa (IVS). Kun asuntoa myydään, kiinteistönvälittäjä voi tarvittaessa arvioida asunnon sen hetkisen markkina-arvon sen aikaisen markkinatilanteen mukaan. Markkina-arvo on aina arvio, mutta se perustuu aina faktoihin. Arvioinnin yhteydessä kiinteistönvälittäjä huomioi asunnon taloudelliset ja tekniset tiedot…

Lue lisää

Asunnon neliöhinta

Neliöhinta tarkoittaa asunnon hintaa yhtä asuinneliötä kohden. Tyypillisesti pienemmillä asuinnoilla on korkeampi neliöhinta kuin suuremmilla. Asunnon pinta-alan lisäksi asunnon sijainti vaikuttaa hyvin paljon neliöhintaa, joten neliöhinnat saattavat vaihdella paljon eri asuinalueiden välillä.

Manmittaus

Asemakaava

Asemakaava on maankäytön suunnitteluun liittyvistä tasoista yksityiskohtaisin kaava, missä määritellään yksityiskohtaisesti tietyn alueen käyttötarkoitus sekä ohjataan kyseiselle alueelle liittyvää rakentamista. Asemakaavassa määritellään esimerkiksi kunnan alueiden ja rakentamisen järjestäminen, jonka pohjalta luodaan perusta maanomistajien ja kunnan välisten suhteiden muodostumiselle. Ennen vanhaan asemakaavasta saatettiin käyttää myös termiä asemakartta.

Asemakaavan hyväksyminen

Asemakaavan hyväksyy tyypillisesti kunnanvaltuusto, mutta joissakin tapauksissa päätösvalta voidaan siirtää myös kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Hyväksymisen jälkeen asemakaava kuulutetaan julkisesti astumaan voimaan. Nämä kuulutukset julkaistaan virallisilla ilmoitustauluilla, ilmoituslehdissä sekä kunnan kotisivuilla. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa kunnasta riippuen hallinto-oikeudelle tai kunnanvaltuustolle 30 vuorokauden kuluessa päätöksen julkiseksi saattamisesta. Jos päätöksestä ei valiteta tänä aikana, asemakaava saa lainvoiman. Hyväksymisen ja…

Lue lisää

Asemakaavan merkinnät

Asemakaavassa esitetään yleensä eri alueiden sijoittumista, rakennuksen muotoja, yleisten alueiden sijainti ja mitoitusta ja niin edelleen. Asemakaavaan voidaan myös merkitä esimerkiksi rakennusten kerrosala, rakennustapaa koskevia tapoja, tonttien huleveden käyttö sekä myös tonttien tehokkuusluku. Kts. asemakaava, tontin tehokkuus

Epätarkoituksenmukainen kiinteistöjaotus

Epätarkoituksenmukainen kiinteistöjaotus on usein seurausta huonosti toteutetusta isojaosta, jossa talojen tilukset on jätetty liian moniin palstoihin tai kiinteistöjaotus on pirstoutunut isojaon jälkeisissä kiinteistötoimituksissa tai muissa osituksissa. Kts. Kiinteistönmuodostamislaki (Finlex)

Geodeetti

Geodeetti tekee teknisiä ja tieteellisiä mittaustöitä geodeettisten (mm. maanmittaus, pinnan mittaus, maanpinnan kuvaus) perusarvojen määrittämiseksi. Heitä toimii erinäisissä tehtävissä mm. kunnilla ja valtiolla.

Itsenäinen maanomistusyksikkö

Itsenäinen maanomistusyksikkö on toinen nimitys kiinteistölle, joka on merkitty kiinteistörekisteriin. Itsenäiset maanomistusyksiköt voivat olla siis esimerkiksi tontteja, tiloja sekä tilojen määräaloja ja määräosia. Kts. kiinteistö, määräala, määräosa, tontti

Jäämistö

Jäämistö tarkoittaa vainajan jälkeensä jättämää omaisuutta veroineen ja velkoineen. Jäämistöstä käytetään myös sanaa perintö. Jäämistöstä ja testamentista säädetään Suomessa perintökaaressa. Kts. Perintökaari (Finlex)

Johtokartta

Johtokarttaan merkitään maahan sijoitettujen kaapeleiden, johtojen ja niihin välittömästi liittyvien rakenteiden ja laitteiden sijainnit. Kts. lisää Maankäyttö- ja rakennusasetus (Finlex)

Joutomaa

Joutomaalla tarkoitetaan arvotonta eli maatalouteen tai muuhun taloudelliseen hyötykäyttöön sopimatonta maa-aluetta. Joutomaita ovat esimerkiksi autiotontit, hylätyt ja raunioituneet rakennuspaikat, hoitamattomat piennarmaat sekä teollisuus- ja varastoalueiden laitamat. Metsäteollisuuden osalta joutomaaksi määritellään alue, jolla puusta kasvaa vähemmän kuin 0,1 m3/ha vuoden aikana kuori mukaan luettuna. Kts. Kiinteistönmuodostamisasetus (Finlex)

Kaava-alue

Rakennuspaikka muodostetaan asemakaavan ja tonttijaon mukaiseksi tonttirekisteriin merkityksi tontiksi kaava-alueella (myös asemakaava-alue). Kts. asemakaava, tonttijako

Tontit ja kiinteistöt

Asemakaava

Asemakaava on maankäytön suunnitteluun liittyvistä tasoista yksityiskohtaisin kaava, missä määritellään yksityiskohtaisesti tietyn alueen käyttötarkoitus sekä ohjataan kyseiselle alueelle liittyvää rakentamista. Asemakaavassa määritellään esimerkiksi kunnan alueiden ja rakentamisen järjestäminen, jonka pohjalta luodaan perusta maanomistajien ja kunnan välisten suhteiden muodostumiselle. Ennen vanhaan asemakaavasta saatettiin käyttää myös termiä asemakartta.

Asemakaavan hyväksyminen

Asemakaavan hyväksyy tyypillisesti kunnanvaltuusto, mutta joissakin tapauksissa päätösvalta voidaan siirtää myös kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Hyväksymisen jälkeen asemakaava kuulutetaan julkisesti astumaan voimaan. Nämä kuulutukset julkaistaan virallisilla ilmoitustauluilla, ilmoituslehdissä sekä kunnan kotisivuilla. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa kunnasta riippuen hallinto-oikeudelle tai kunnanvaltuustolle 30 vuorokauden kuluessa päätöksen julkiseksi saattamisesta. Jos päätöksestä ei valiteta tänä aikana, asemakaava saa lainvoiman. Hyväksymisen ja…

Lue lisää

Asemakaavan merkinnät

Asemakaavassa esitetään yleensä eri alueiden sijoittumista, rakennuksen muotoja, yleisten alueiden sijainti ja mitoitusta ja niin edelleen. Asemakaavaan voidaan myös merkitä esimerkiksi rakennusten kerrosala, rakennustapaa koskevia tapoja, tonttien huleveden käyttö sekä myös tonttien tehokkuusluku. Kts. asemakaava, tontin tehokkuus

Asumisterveys

Asumisterveys tarkoittaa asuntojen, vanhainkotien, päivähoito- ja koulutilojen, lastenkotien, oppilaitosten ja muiden julkisten tilojen terveydellisiä olosuhteita. Nämä terveydelliset olosuhteet viittaavat edellä mainittujen tilojen fysikaalisiin (mm. lämpötila, kosteus, ilmanvaihto, melu), kemiallisiin (mm. hiilidioksidi, häkä) ja biologisiin (mm. mikrobikasvustot) olosuhteisiin. Asumisterveydestä on annettu säädös sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (nk. asumisterveysasetus) asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista. Tämän lisäksi…

Lue lisää

Asunto-osake

Asunto-osake on osake, joka luovutetaan asunnon ostajalle, kun asuntokauppa on maksettu hyväksytysti. Useimmiten asunto-osake antaa hallintaoikeuden kerrostalo- tai rivitalohuoneistoon, mutta osaketta voidaan käyttää myös muun muassa paritalo- tai muissa taloryhmissä. Lain näkökulmasta asunto-osake on irtainta omaisuutta. Asunto-osakkeen omistaja on automaattisesti osakas kyseisen rakennuksen taloyhtiössä. Osakkeen omistajalla on mm. oikeus hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa sekä vaikuttaa…

Lue lisää

Asunto-osakeyhtiö

Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiön erityinen muoto Suomessa. Yleensä lyhennetään muotoon as.oy tai as.oy. Siitä käytetään myös nimitystä taloyhtiö. Asunto-osakeyhtiöt hallinnoimia rakennuksia ovat kerrostalot, rivitalot, paritalot ja erillistalot. Osakkaita asunto-osakeyhtiössä täytyy olla vähintään kolme. Asunto-osakeyhtiöksi määritellään yhtiö, joka omistaa ja hallinnoi yhtä tai useampaa rakennusta, joissa sijaitsevien huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkeenomistajien hallinnassa…

Lue lisää

Asunto-osakeyhtiölaki

Asunto-osakeyhtiössä määritellään taloyhtiön toiminnalle raamit. Laissa määritellään, että asunto-osakeyhtiöllä täytyy olla yhtiöjärjestys, jossa mainitaan mm. yhtiön toiminimi, osakehuoneistojen sijainnit kiinteistöllä/rakennuksessa sekä osakkeiden järjestysnumerot. Tämän lisäksi laissa säädetään myös mm. yhtiövastikkeista, muutostöistä, yhtiökokouksista, hallituksesta, rahoituksesta sekä kunnossapidosta. Kts. asunto-osakeyhtiö Kts. asunto-osakeyhtiölaki (Finlex), Uusi asunto-osakeyhtiölainsäädäntö ja sen perustelut (Oikeusministeriö)

Emäkiinteistö

Emäkiinteistö tarkoittaa lohkomisen kohteena olevaa kiinteistöä kiinteistötoimituksen aloitushetkellä. Kiinteistötoimituksen yhteydessä emäkiinteistöistä muodostetaan yksi tai useampia lohkokiinteistöjä sekä kantakiinteistö. Kts. lohkominen, kantakiinteistö, kiinteistötoimitus, määräala, lohkokiinteistö

Energiatodistus

Energiatodistus on lain vaatima todistus rakennusten energiatehokkuudesta ja energiankulutuksesta. Todistuksen laatijalla täytyy olla energiatodistuksen laatimistehtävän vaativuustason mukainen soveltuva tekniikan alan tutkinto tai korvaava työkokemus. Tämän lisäksi laatijan on pitänyt hyväksytysti suorittaa energiatodistuksen laatijakoe. Pätevyyden toteajana on Ympäristöministeriö. Energiatodistuksessa rakennuksen energiatehokkuusluokka ilmoitetaan luokitusasteikolla A–G A:n ollessa paras mahdollinen. Jos rakennukselle laaditaan energiatodistus kevennetyn menettelyn mukaisesti joissakin…

Lue lisää

Erillistalo

Erillistalo tarkoittaa erillistä kyseisellä tontilla sijaitsevaa rakennusta, jota hallinnoi joko asunto-osakeyhtiö tai sitä hallinnoidaan hallinnanjakosopimuksella. Tyypillisemmin erillistalot kuitenkin muodostavat asunto-osakeyhtiön. Erillistalojen määrää ei ole rajoitettu muuten kuin asemakaavassa, joten yhdellä tontilla voi sijaita muutamia tai useita kymmeniä erillistaloja. Omakotitaloa ostettaessa varainsiirtovero on 4 % kauppahinnasta, mutta erillistalon kohdalla varainsiirtovero maksetaan asunto-osakkeen mukaan eli 2 %.…

Lue lisää

Tonttimaa.fi on tonttien hinnanmääritykseen, löytämiseen ja välittämiseen erikoistunut asiantuntijapalvelu.