Lainaosuus tarkoittaa asunto-osakeyhtiön yhden osakkaan maksamaa suoritusta lainasta, jolla katetaan esimerkiksi rakentamisesta tai peruskorjauksesta aiheutuvia kuluja. Taloyhtiön osakas voi halutessaan maksaa lainaosuutensa kertamaksulla. Kts. asunto-osakeyhtiö, hoitolaina, hoitovastike, rahoitusvastike
Laillistettu kiinteistönvälittäjä on henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti kirjallisen LKV-kokeen. Kyseinen koe järjestetään kerran vuodessa Keskuskauppakamarin välittäjälautakunnan toimesta. Ainoastaan kokeen hyväksytysti suorittanut henkilö saa lain mukaan käyttää nimitystä kiinteistönvälittäjä LKV. Keskuskauppakamari ylläpitää rekisteriä LKV-kokeen suorittaneista henkilöistä. Laillistetun kiinteistönvälittäjän tehtävänä on välittää kiinteistöjä ja tontteja kaupan osapuolten välillä sekä etsiä myyjiä kiinteistöjen ja tonttien ostajille. Kts.…
Toisilta nimiltään myös käypä hinta ja markkina-arvo. Käypä arvo on se todennäköinen hinta, joka voidaan saada kaupan kohteesta (esim. kiinteistö, asunto, esine) vapailla markkinoilla toisistaan riippumattomien tahojen välisessä kaupassa. Kaupan kohteen käypä arvo selvitetään vastaavista kohteista maksettujen kauppahintojen perusteella. Perunkirjoituksissa käypä arvo tarkoittaa vainajan omaisuuden arvoa kuolinhetkellä. Tällöin käyvän arvon selvittämisessä käytetään apuna muun muassa…
Maksettaessa käsiraha kiinteistö- tai asuntokauppojen yhteydessä, on tärkeää laatia käsirahasopimus. Käsirahasopimus toimii kuittina maksetusta käsirahasta ja toimii todistuksena, jos jompikumpi osapuoli päättääkin perua kaupat. Kts. asuntokaupan käsiraha, esisopimus, käsiraha, vakiokorvaus
Käsiraha on asunto- ja kiinteistökaupoissa ennakkoon maksettava rahamäärä, jonka ostotarjouksen tehnyt voi maksaa myyjälle kaupan vakuudeksi. Käsiraha on enintään 4 % kauppahinnasta (ei velattomasta kauppahinnasta). Tyypillisesti käsiraha maksetaan silloin, kun ostaja on valmis ostamaan asunnon, mutta hänen täytyy selvittää vielä mahdollisuudet saada asuntolainaa. Käsirahaa ei ole pakko käyttää asunto- tai kiinteistökauppojen yhteydessä. Jos käsiraha kuitenkin…
Tyypillisesti kuolinpesän huutokauppaa käydään, jos kuolinpesän osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen siitä, mitä kukakin perinnönjaossa saa. Tätä kutsutaan myös nimellä keskinäinen huutokauppa. Huutokaupassa myydään kaikki irtain ja kiinteä omaisuus sille kuolinpesän osakkaalle, joka tarjoaa niistä eniten rahaa. Kuolinpesän osakkaat voivat järjestää halutessaan (yksimielisellä päätöksellä) kuolinpesän irtaimiston huutokaupattavaksi ulkopuoliselle. Tällöin kuolinpesän osakkaiden kannattaa olla yhteydessä arvoirtaimistoa arvioiviin…
Korjausvastike on asunto-osakeyhtiöissä mahdollisesti kerättävä vastike, jolla säästetään varoja taloyhtiössä tulevaisuudessa tapahtuvia suurempia remontteja ja korjauksia varten. Tyypillisesti taloyhtiöt aloittavat korjausvastikkeen keräämisen muutamia vuosia ennen suunnitellun remontin aloittamista. Korjausvastikkeen kerääminen mahdollistaa sen, ettei taloyhtiön osakkaiden tarvitse maksaa remonttien ja korjausten kustannuksia kerrallaan remontin yhteydessä tai sen jälkeen. Kts. hoitolaina, hoitovastike, rahoitusvastike, tontinvuokravastike, yhtiövastike
Suomen laissa on määrätty, että jokainen oikeushenkilö (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys, säätiö, rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta) ja luonnollinen henkilö (yksityinen elinkeinonharjoittaja) on kirjanpitovelvollinen. Kirjanpitovelvollisuudesta määritellään kirjanpitolaissa, jonka tärkeimmät seikat ovat muun muassa kirjanpidon tekninen toteuttaminen, liiketapahtumien kirjaaminen, kirjanpitoaineiston säilyttäminen sekä tilinpäätöksen laatiminen. Myös Suomen valtio on kirjanpitovelvollinen. Valtion osalta kirjanpitovelvollisuutta säätelevät Suomen perustuslaki, talousarviolaki,…
Kiinteistötalous on tekniikan ala, jonka keskeisiä osa-alueita ovat tutkia ympäristöä sijoittamisen, suunnittelun, suojelun ja lain näkökulmista. Näiden lisäksi kiinteistötalous tarkastelee kiinteistömarkkinoiden dynamiikkaa muun muassa lain, arvonmuodostuksen, liiketoiminnan ja suunnittelun näkökulmista.
Kiinteistörahastolla tarkoitetaan rahamuotoisesti toimivaa epäsuoran kiinteistösijoittamisen muotoa. Tyypillisesti kiinteistörahastot ovat Suomessa yhtiömuotoisia (osake- tai kommandiittiyhtiö). Kiinteistörahastoja ja niiden toimintaa säätelee kiinteistörahastolaki. Kts. kiinteistö Aiheesta muualla kts. Kiinteistörahastolaki (Finlex)