Ostajan velvollisuudet asuntokaupassa
Asuntokaupassa ostajalla on asunnon ennakkotarkastusvelvollisuus. Yleisesti ottaen katsotaan, että ostajan kohdalla riittää se, että hän tutustuu asiakirjojen ohella kaupan kohteeseen.
Kohteeseen tutustumisessa riittää ns. tavanomaisella huolellisuudella tehty tarkastus eli ostaja tarkistaa asunnon pintapuolisesti nähtävissä olevat mahdolliset viat ja puutteet. Teknistä osaamista ennakkotarkastusvelvollisuus ei vaadi: ostajan ei tarvitse suorittaa teknisiä toimenpiteitä (esim. tehdä rakenneavauksia) eikä tehdä kuntokartoitusta tai kosteusmittausta.
Myyjä voi toki kehottaa ostajaa tarkistamaan annettuja tietoja tai jonkin erityistoimintaa vaativan seikan. Tällöin ostajalle tulee ns. selonottovelvollisuus. Ostajan täytyy täyttää selonottovelvollisuus myös silloin, jos hän pintapuolisen ennakkotarkastuksen yhteydessä havaitsee vauriojälkiä seinissä tai sisäkatoissa taikka havaitsee kosteusvaurioita.
Jos ostaja on tehnyt asunnon ennakkotarkastuksen, hän voi myöhemmin vedota mahdolliseen asunnosta löytyneeseen virheeseen. Jos ennakkotarkastusta ei ole tehty, ostaja ei voi vedota sellaiseen virheeseen, jonka hän olisi voinut saada selville ennakkotarkastuksessa. Ennakkotarkastusta ei tarvitse kuitenkaan ulottaa sellaisiin asioihin, joiden tutkiminen vaatii teknistä osaamista (esim. asunnon rakenteet).
Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuudessa otetaan kuitenkin huomioon myös myyjän tiedonantovelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, ettei ostajan tarvitse ilman hyvää syytä selvittää myyjän antamien tietojen paikkaansa pitävyyttä.
Jos asunnosta löytyy virhe ennakkotarkastuksesta huolimatta, ostajan on tehtävä reklamaatio myyjälle kohtuullisessa ajassa. Aikaa voi kuitenkin pidentää, jos katsotaan, että myyjä on toiminut törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti.
Kts. ennakkotarkastusvelvollisuus, myyjän velvollisuudet asuntokaupassa, selonottovelvollisuus