Selonottovelvollisuus
Selonottovelvollisuus tarkoittaa ostajan velvollisuutta tutustua ja tarkastaa myytävä kohde (asunto tai kiinteistö) ennen kauppojen tekemistä. Selonottovelvollisuudesta säädetään maakaaressa (kiinteistökaupat) sekä asuntokauppalaissa (asunto-osakkeet).
Ostajan velvollisuutena on tarkastaa kaikki ne tilat, joihin hänellä on esteetön pääsy (esim. ullakot, kellarit). Myyjän velvollisuutena on antaa ostajalle kaikki olennainen tieto asunnon tai kiinteistön kunnosta (myyjän tiedonantovelvollisuus). Tällaisia seikkoja ovat esimerkiksi aikaisemmat vesivahingot, kosteusvauriot sekä rakennusvirheet, jos myyjä on itse rakentanut/rakennuttanut talon.
Ostajan ei kuitenkaan tarvitse ilman erityistä syytä tarkistaa myyjän asunnosta tai kiinteistöstä antamien tietojen paikkansapitävyyttä. Hänen ei myöskään tarvitse selvittää kohteeseen liittyviä seikkoja, jotka vaativat teknistä tai tavanomaisesta poikkeavia toimenpiteitä (esim. painavien huonekalujen siirtely, seinän sisärakenteiden tarkastus).
Jos ostaja ei täytä selonottovelvollisuuttaan, hän ei voi myöhemmin vedota kiinteistöstä tai asunnosta löytyvään virheeseen, jonka hän olisi havainnut tai olisi voinut havaita tarkastuksen yhteydessä.
Jos ostaja löytää tarkastuksen yhteydessä jonkin vaurion tai saa muuten tietoonsa jonkin asuntoon/kiinteistöön liittyvän vaurion ennen kauppojen tekemistä, ostajalle syntyy erityinen selonottovelvollisuus. Kyseinen vaurio voi olla esimerkiksi maalin kupruilua oudossa paikassa, hometta tai rakenteiden kastumista. Tällaiset vauriot vaativat lähes poikkeuksetta lisätutkimuksia, joten ostajalle muodostuu erityinen selonottovelvollisuus.
Aina havaitut vauriot eivät kuitenkaan laajenna ostajan selonottovelvollisuutta erityiseen selonottovelvollisuuteen. Näin on varsinkin silloin, kun kuntotarkastaja ei suosittele jatkotutkimuksia eikä vaurio edellytä asian tarkempaa tutkimusta.
Kts. asuntokauppalaki, ennakkotarkastusvelvollisuus, maakaari, piilevä virhe, salainen virhe, tiedonantovelvollisuus