Ulkopalsta
Ulkopalsta (ulkotila eli takalikkotila) tarkoitti aikoinaan maakirjaan omalla numerollaan ja maakirjaverollaan merkittyä pientä itsenäistä tilaa, jolle ei pienuutensa vuoksi merkitty verollepanossa manttaalia. Kyseinen maakirjan pito lopetettiin vuonna 1953.
Nykyään ulkopalstaksi kutsutaan kotipalstan ulkopuolella sijaitsevaa tilusta.
Valtio, kunta tai esimerkiksi sähkölaitos sekä joissakin tapauksissa myös yksityinen henkilö voi lunastaa ulkopalstan itselleen, jos se rajoittuu lunastettavaan kiinteistöön. Tämän lisäksi vaatimuksena on, että ulkopalsta on arvoltaan vähäinen ja epätarkoituksenmukainen kokonaisuus sekä haitallinen siihen rajoittuvien kiinteistöjen käyttämiselle. Lunastusta ei voi suorittaa, jos lunastuksen tarkoitus voidaan saavuttaa yhtä hyvin muulla tavalla tai jos lunastuksessa koituva haitta on suurempi kuin siitä saatava hyöty.
Kts. epätarkoituksenmukainen kiinteistöjaotus, palsta, tilus