Puisto tarkoittaa asemakaava-alueella sijaitsevaa aluetta, joka on tarkoitettu rakennettavaksi asukkaiden virkistyskäyttöön. Tyypillisellä puistoalueella on kukkaistutuksia, laaja nurmialue, kävelyteitä sekä penkkejä. Joskus puistoissa on myös suihkulähteitä ja patsaita sekä pieni kioski tai kahvila alueen reunalla. Joihinkin puistoihin voi olla rakennettu myös erillinen leikki- tai pallokenttä. Puistoksi voidaan lukea myös esim. lähiön tai asuinalueen läheinen metsä (puistometsä)…
Piilopirtiksi kutsutaan tyypillisesti rakennusta, joka sijaitsee syrjässä ja on vaikeasti löydettävissä. Suomalaiset pakenivat sotien aikaan mm. miehittäjiä, sotaväenottoja, virkamiehiä ja verottajaa piilopirtteihin. Piilopirtit olivat varsinkin isovihan (1714–1721) aikana suosittuja tavallisen kansan keskuudessa, joilla ei ollut varaa tai halua lähteä Ruotsiin pakoon venäläisiä miehittäjiä. Piilopirttiin paettiin koko perheen, karjan ja omaisuuden voimin. Suomessa sijaitsevat piilopirttien jäännökset…
Piilevä virhe kiinteistö- ja asuntokaupassa tarkoittaa virhettä kiinteistössä tai asunnossa, josta myyjä ei kaupantekohetkellä tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää. Piilevä virhe on esimerkiksi virhe, jota ei löydy tai se ei tule esiin edes asiantuntijan tekemässä peruskuntotarkastuksessa. Se saattaa tulla esiin vasta esimerkiksi ostajan tehdessä laajaa remonttia kiinteistöön. Piilevään virheeseen on vedottava lain säätämässä kohtuullisessa…
Pientalomarkkinat tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että kuinka suuri osuus myytävistä rakennuksista on pientaloja. Pientaloiksi luokitellaan erillispientalo/omakotitalo, erivitalo tai kytketty pientalo. Usein pientalomarkkinat jaotellaan edelleen rakennusmateriaalien mukaan (esim. hirsi, puu, tiili) sekä rakennusratkaisuihin (esim. valmistalo, itse rakennettava, ekotalo). Tyypillisesti pientalomarkkinat – ja asuntomarkkinat yleensä – seuraavat tiiviisti yleistä talouden kehitystä. Kun taloustilanne on hyvä, myös asuntomarkkinat ovat…
Pientaloalue tarkoittaa aluetta, jolle on rakennettu tai on rakenteilla yksi tai useampi erillispientalo, rivitalo tai kytketty pientalo. Pientaloalueeseen luetaan mukaan myös rakennusten alla olevat maa-alueet sekä pientalojen käyttöä välittömästi palvelevat piha-alueet, mm. leikki-, liikennöinti-, paikoitus- ja varastoalueet. Pientaloalueeksi luetaan myös yksittäisten pientalojen tonttialueet esim. haja-asutusalueella. Kts. erillistalo, kiinteistö, omakotitalo, rakennus, rivitalo, talo
Panttikirja toimii todistuksena vahvistetusta kiinnityksestä. Kiinteistöön liittyvät kiinnitykset tarkoittavat kiinteistöön tehtävää merkintää siitä, että ko. kiinteistöä käytetään velan tai muun saamisen vakuutena. Kiinnityksen voi tehdä kiinteistöön, johon on myönnetty lainhuuto tai sen lainhuutohakemus on vireillä. Kiinnityksen vahvistamisen jälkeen sähköinen panttikirja merkitään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Panttikirjaan merkitään mm. kiinnityksen kohde, kiinnityksen rahamäärä sekä hakemuksen vireilletulopäivä. Panttikirjan…
Maa-alueista puhuttaessa palsta tarkoittaa tilaa tai tilan osaa, jota ympäröi tilan rajat taikka vesitilukset. Tila voi olla joko yksi- tai monipalstainen. Palstojen lukumäärästä määrättiin vuoden 1951 jakolaissa; lain kumosi vuoden 1995 kiinteistönmuodostamislaki. Palsta voi tarkoittaa myös pientä viljeltävää maa-aluetta, huvila-, metsä- tai puutarhapalstaa taikka yksittäisen työmiehen tai -porukan hakkuu- tai ajoaluetta savotassa. Kts. kiinteistö, kiinteistönmuodostamislaki,…
Ostotoimeksianto annetaan asunnon ostajan valitsemalle/valitsemille kiinteistönvälitysfirmoille, jotka etsivät ostajalle hänen antamiensa kriteereiden täyttämän asunnon. Näitä kriteereitä voivat olla mm. budjetti, talotyyppi (omakoti-, kerros-, rivi-, paritalo), asunnon ominaisuudet (esim. kunto, ikä, varustelu, koko, huoneiden määrä) sekä sijainti kaupungissa tai tietyllä alueella. Halutessaan ostaja voi määrittää ostotoimeksiannon kriteeriksi myös tietyn kadun tai taloyhtiön. Ostotoimeksiantosopimuksella kiinteistönvälitysfirma etsii ostajalle…
Kaavamääräys tarkoittaa rakentamista ja muuta maankäyttöä ohjaavaa tai rajoittavaa määräystä. Se voidaan jakaa kahteen eri kategoriaan: yleisiin ja kaavakohtaisiin. Kaavamääräysten yksityiskohtaisuus riippuu käytettävästä kaavamuodosta. Maakuntakaavan määräykset ovat tyypillisesti sen verran yleisluontoisia, etteivät ne täsmällisesti ohjaa yksittäisen kiinteistön käyttöä. Asemakaavan ja siihen perustuvan tonttijaon määräykset ovat puolestaan hyvin yksityiskohtaisia ja sitovia. Jos asemakaavan kaavamääräyksestä täytyy poiketa,…
Osayleiskaavaksi kutsutaan yleiskaavan rajattua aluetta ja on usein yksityiskohtaisempi kuin yleiskaava. Osayleiskaava voidaan tehdä esimerkiksi ranta-alueille tai harjualueille. Kts. ranta-asemakaava, yleiskaava