Määräala tarkoittaa kiinteistön tai muun rekisteriyksikön rajoiltaan tai pinta-alaltaan määrättyä osaa, jota ei ole muodostettu maanmittaustoimituksella itsenäiseksi kiinteistöksi. Tyypillisesti määräala erotetaan omaksi kiinteistökseen lohkomisella. Määräala katsotaan osaksi emäkiinteistöä siihen asti, kunnes se erotetaan maanmittaustoimituksessa itsenäiseksi kiinteistöksi. Kts. emäkiinteistö, lohkominen
Metsätila tarkoittaa itsenäistä, kiinteistörekisteriin merkittyä tilaa, jolla on nimi ja rekisterinumero ja jolla ei harjoiteta peltoviljelyä omaan lukuun. Metsätila määritellään kiinteäksi omaisuudeksi, jonka voi omistaa yksi tai useampi taho, ja niiden koko saattaa vaihdella muutamasta hehtaarista hyvinkin suuriin tiloihin. Metsätilan alue käsittää metsätalousmaan puustoineen ja taimikkoineen. Kts. kiinteistörekisteri
Maatalousmaalla tarkoitetaan maata, joka soveltuu viljelyyn tai sitä käytetään suoraan maataloudessa. Tilastokeskus luokittelee maatalousmaat kahdeksaan eri luokkaan, joita ovat maatalouden maat, käytössä oleva maatalousmaa, pellot, monivuotiset nurmet ja niityt, puutarhaviljelmät, muu maatalouden maa, käyttämätön maatalousmaa ja maatalouden rakennettu maa. Maatalousmaan viljellyt kasvit jakautuvat viljoihin, nurmiin, kesantoihin sekä muihin viljelykasveihin, kuten öljykasveihin. Suomessa viljelytarkoitukseen käytettyä maatalousmaata…
Maaperällä tarkoitetaan tyypillisesti maata, jolla pystyy viljelemään ja kasvattamaan erilaisia kasveja eli kallioperää peittävää irtomaakerrosta. Maaperä koostuu useista eri maalajikkeista, esimerkiksi hiekasta, savesta, hiedasta, hiesusta, sorasta ja moreenista. Suomessa maaperän paksuus on keskimäärin 10 metriä, mutta paksuimmillaan se saattaa olla jopa 100 metriä. On myös alueita, joilla kallioperä on täysin paljaana. Viljelymaiden osalta maaperä jaetaan…
Maantietoimitus tehdään silloin, kun rakennetaan uusi maantie, rajataan olemassa olevan maantien rajaa tai laajennetaan entistä tiealuetta maantieksi. Maantietoimitus on lunastustoimitus, koska tietä varten saatetaan joutua ottamaan haltuun maa-alueita, poistamaan kasvillisuutta sekä järjestelemään yksityisteitä ja niiden liittymiä. Jos näistä toimenpiteistä koituu haittaa kiinteistöille, kiinteistön omistaja tai muu asianomainen on oikeutettu saamaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus)…
Maanmittauslaitos (MML) on Suomessa toimiva viranomainen, joka vastaa ensisijaisesti Suomen maanmittaustoimituksista (esim. lohkominen, tilusjärjestelyt). Ulkoasiainministeriön toimeksiantojen kautta Maanmittauslaitos osallistuu tarvittaessa kansainvälisiin kehityshankkeisiin. Maanmittauslaitos toimii maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. Maanmittauslaitoksen perustehtäviä ovat maanmittaustoimitukset, kiinteistötietojen käsittely ja rekisteröinti, kartta-aineistojen laatiminen sekä lainhuutojen ja kiinnitysten kirjaamiset. Maanmittauslaitoksen toimintaa säätelee laki Maanmittauslaitoksesta sekä Maanmittauslaitoksen työjärjestys. Kts. Laki Maanmittauslaitoksesta (Finlex),…
Maankäyttösopimus tarkoittaa sopimusta, jolla maanomistaja ja kunta sopivat keskenään maanomistajan alueen asemakaavoituksen käynnistämisestä ja kaavan toteuttamiseen liittyvistä osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista. Maankäyttösopimus voidaan laatia vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Kts. asemakaava
Maankäyttömuoto tarkoittaa niitä tapoja, joihin maata käytetään, esimerkiksi asuminen, tiet, maa- ja metsätalous, teollisuus, puistot ja energiantuotanto. Liike-elämä, virkistys ja asuminen sekä teollisuus ovat tyypillisimpiä maankäyttömuotoja kaupunkien alueilla.
Maankäytöllä tarkoitetaan tyypillisesti maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta, jonka avulla luodaan toimiva, turvallinen ja viihtyisä ympäristö kunnan asukkaille ja kunnan alueella toimiville yrityksille. Sillä ohjataan esimerkiksi koulujen, terveyskeskusten, kauppakeskusten ja erilaisten liikenneratkaisujen ja -järjestelyiden sijoittumista kunnan alueilla. Maankäytön suunnittelua ohjaavat sekä yleiskaavat että maakuntakaavat, jotka laaditaan ja hyväksytään kunnissa. Maakuntakaavan lopullisen hyväksymisen tekee maakuntaliitto. Maankäytön suunnittelua…
Maakuntakaava on yleiskaavaa yleispiirteisempi kuvaus alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteiden suuntaviivoista ja periaatteista. Sillä osoitetaan alueet, jotka ovat esimerkiksi tarkoitettu seudullisille ja valtakunnallisille liikenneratkaisuille, vesihuollolle, luonnonsuojelulle sekä asumiseen ja virkistykseen soveltuvat alueet. Maakuntakaavan laatimista ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki, joka määrittelee kaavan sisältövaatimukset. Maakuntakaavan hyväksyy yleensä maakuntavaltuusto tai muu maakunnan liiton ylin päättävä toimielin. Kts. asemakaava, osayleiskaava,…