Rantakaava
Rantakaava on ranta-asemakaavan vanha nimitys. Termiin törmää esimerkiksi vuonna 1969 annetussa laissa rakennuslain muuttamisesta. Kts. ranta-asemakaava Kts. Laki rakennuslain muuttamisesta (Finlex)
Rantakaava on ranta-asemakaavan vanha nimitys. Termiin törmää esimerkiksi vuonna 1969 annetussa laissa rakennuslain muuttamisesta. Kts. ranta-asemakaava Kts. Laki rakennuslain muuttamisesta (Finlex)
Ranta-asemakaava (aiemmin rantakaava) tarkoittaa asemakaavaa, joka on laadittu pääasiassa ranta-alueen loma-asutuksen suunnitteluun. Sen alueelle rakentamista ja muuta maankäyttöä valvotaan, jotta ne sopeutuvat rantamaisemaan ja muuhun alueen ympäristöön. Ranta-alueille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa (maankäyttö- ja rakennuslaki). Jos ranta-asemakaavaa ei ole olemassa, rakentamiseen vaaditaan poikkeamispäätös. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka itse…
Rakennusoikeus tarkoittaa omistusoikeuteen tai rajoitettuun esineoikeuteen sisältyvää oikeutta käyttää kiinteistöä rakentamistarkoituksiin. Tällä tarkoitetaan sitä kaikkea, mitä rakennuspaikalle voi rakentaa asemakaavan, maankäyttö- ja rakennuslain tai rakennusjärjestyksen antamissa puitteissa. Yksittäiseen tonttiin liittyvät rakennusoikeudet löytyvät rakennuskaavasta, jolla myös säädellään sitä kerrosalaa, joka rakennuspaikalle on luvallista rakentaa. Kiinteistön omistajalla on rakennusoikeuden hyödyntämismahdollisuus, mutta sopimuksella tämän hyödyntämismahdollisuuden voi myöntää ulkopuoliselle…
Rakennelma tarkoittaa tyypillisesti yksinkertaista ja kevytrakenteista rakennetta, joka on usein väliaikainen ja pienehkö. On kuitenkin olemassa suuria ja pysyviäkin rakennelmia, esimerkiksi radiomasto tai pato. Pienehkön rakennelman rakentaminen, pystyttäminen tai sijoittaminen Suomessa tarvitsee yleensä toimenpideluvan. Jos rakennelma on suurehko, tarvitaan rakennuslupa. Rakennelman ja luvan tarpeen ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Rakennelma on esim. esiintymislava, katos, kioski, liiteri, suuri…
Rajapyykillä tarkoitetaan tyypillisesti rajamerkiksi tarkoitettua kivistä tehtyä rakennelmaa, esim. röykkiöpyykki tai viisaripyykki. Nykyään rajapyykkejä tehdään myös metallista ja betonista. Usein rajapyykkiä ja rajamerkkiä käytetään synonyymeina. Kts. rajamerkki
Rajamerkki – toiselta nimeltään rajapyykki – on pysyvä maastomerkki, joka osoittaa hallinnollisen alueen rajaa. Rajamerkit ovat yksilöityjä ja numeroituja. Ne asetetaan maanmittaustoimitusten yhteydessä, joita tekevät Maanmittauslaitos sekä kaupungit. Rajamerkkinä voi olla mm. rajakivi (yksikivinen pyykki), nelikulmainen pyykki tai turvepyykki. Kiinteistöjen kohdalla käytetään myös putkipyykkejä eli maahan upotettuja metalliputkia taikka kiveen tai kallioon upotettuja metallipultteja. Jos…
Piilevä virhe kiinteistö- ja asuntokaupassa tarkoittaa virhettä kiinteistössä tai asunnossa, josta myyjä ei kaupantekohetkellä tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää. Piilevä virhe on esimerkiksi virhe, jota ei löydy tai se ei tule esiin edes asiantuntijan tekemässä peruskuntotarkastuksessa. Se saattaa tulla esiin vasta esimerkiksi ostajan tehdessä laajaa remonttia kiinteistöön. Piilevään virheeseen on vedottava lain säätämässä kohtuullisessa…
Pesänselvitys tarkoittaa sitä, että kuolinpesän osakkaat selvittävät vainajan kuolemanhetkisen omaisuuden ja mahdolliset velat. Osakkaiden on selvitettävä mm. vainajan koko omaisuus missä omaisuus on omaisuuden arvo missä pankeissa mahdolliset velat ovat avoimet osamaksusopimukset maksamattomat laskut ketkä kuuluvat kuolinpesään onko vainajalla testamenttia ja/tai avioehtosopimusta vainajan henkivakuutus mahdollisen yritystoiminnan tilanne Tavoitteena on, että kuolinpesä saisi yksimielisesti päätettyä velkojen…
Pesänselvittäjä on henkilö, jonka tuomioistuin määrää kuolinpesän virallisselvittäjäksi. Pesänselvittäjää koskevat säännökset määritellään perintökaaressa. Kirjallisen hakemuksen pesänselvittäjästä voi jättää kuka tahansa kuolinpesän osakkaista. Jos kuolinpesällä on tuomioistuimen määräämä pesänselvittäjä, pesän osakkailla ei ole oikeutta käyttää pesään kuuluvaa omaisuutta ilman pesänselvittäjän valtuutusta. Pesänselvittäjän tehtävä on saada kuolinpesä sellaiseen tilaan, että perinnönjako voidaan aloittaa. Ensimmäinen tehtävä on ottaa…
Perustajaosakas eli perustajaurakoitsija tarkoittaa tyypillisesti rakennusyhtiötä (joskus myös henkilö tai yhteisö), joka omistaa kaikki asunto-osakkeet rakennuksen rakennusvaiheessa. Tämän lisäksi perustajaosakas joko omistaa tontin tai hallitsee sitä maanvuokrasopimuksen perusteella. Perustajaosakas tekee kaikki rakennukseen liittyvät päätökset ennen rakennuksen valmistumista sekä on vastuussa rakentamisvaiheen suunnitteluratkaisujen toimivuudesta ja rakentamisen virheettömyydestä. Perustajaosakkaalla on asuntokauppalakiin perustuva virhevastuu, joka on voimassa 10…