Maasto tarkoittaa yleisesti ottaen maanpeitettä sekä maan muotoja. Maasto-sanan merkitys jaetaan eri yhteyksissä eri kategorioihin, esimerkiksi liikunnan ja liikenteen alalla maasto tarkoittaa tien ulkopuolista aluetta kokonaisuutena, kun puolestaan vuodenajoista puhuttaessa maasto voi olla joko kylmää tai kuumaa riippuen ajankohdasta.
Maaseinä tarkoittaa rakennelmien perustusten, seinien, lattioiden ja muiden vastaavien rakentamista puristetusta maa-aineksesta. Maaseinä voi koostua esimerkiksi sorasta, mullasta tai kalkista.
Maapohjalla tarkoitetaan kiinteistöön kuuluvaa ja käyttötarkoituksensa perusteella rajattua maa-aluetta. Maapohjasta osa voi olla esimerkiksi rakennusmaata, osa puistoaluetta ja osa maatalousmaata ja metsää. Verotuksen osalta maapohja-sanaa käytetään tontti-sanan synonyymina. Maapohjan verotusarvoon vaikuttavat sen käyttötarkoitus, rakennusoikeus, sijainti, liikenneyhteydet, sopivuus rakennustarkoituksiin sekä kunnallisteknisten töiden valmiusaste. Näiden lisäksi maapohjan verotusarvoon vaikuttaa myös kohtuullinen hinta, joka perustuu kiinteistöjen hintatasoon vapaassa…
Maaperällä tarkoitetaan tyypillisesti maata, jolla pystyy viljelemään ja kasvattamaan erilaisia kasveja eli kallioperää peittävää irtomaakerrosta. Maaperä koostuu useista eri maalajikkeista, esimerkiksi hiekasta, savesta, hiedasta, hiesusta, sorasta ja moreenista. Suomessa maaperän paksuus on keskimäärin 10 metriä, mutta paksuimmillaan se saattaa olla jopa 100 metriä. On myös alueita, joilla kallioperä on täysin paljaana. Viljelymaiden osalta maaperä jaetaan…
Lattiasieni (Serpula lacrymans), vanhemmalta nimeltään maaruoste, on hyvin yleinen rakennusvaurioita aiheuttava lahottajasieni. Alkuun se on todella pieni ja huonosti havaittavissa, koska lattiasieni piiloutuu usein paneelien taakse ja lattian alle. Lattiasieni kasvaa kuitenkin hyvin nopeasti (jopa 5 mm päivässä), joten siinä vaiheessa, kun sieni havaitaan, se saattaa olla levinnyt jo hyvin laajalle alueelle ja sen aiheuttamat…
Lajitteleva purkaminen tarkoittaa rakenteiden purkamistapaa, jossa rakenteen puretaan järjestelmällisesti sekä syntyneet rakennusjätteet lajitellaan ja uusiokäytetään mahdollisimman pitkälle. Lajittelevan purkamisen tarkoituksena on toisin sanoen saavuttaa mahdollisimman korkea hyötykäyttöaste sekä pienentää purkujätteiden käsittelyn aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Lajittelevassa purkutyössä on tärkeää tehdä kohteeseen ensimmäisenä asbesti- ja ongelmajätekartoitus. Tämän jälkeen selvitetään se, mitä rakennusosia on mahdollista käyttää uudelleen sekä mistä…
Hometalolla tarkoitetaan rakennusta, jonka sisäilmaongelmat ovat toistuvien kosteusvaurioiden aiheuttamia. Kosteus rakenteissa puolestaan kasvattaa riskiä erinäisille mikrobikasvustoille (homeet, hiivat, bakteerit), jotka saattavat levitä rakenteissa hyvinkin laajalle. Hometalo voi päällisin puolin vaikuttaa terveeltä talolta, mutta siellä oleileville asukkaille saattaa tulla selittämättömiä terveyshaittoja, kuten esimerkiksi astmaa, allergiaa, atooppista ihottumaa ja hengenahdistusta. Homevauriota on syytä epäillä, jos oireet paranevat…
Asumattomasta talosta tai hylätystä asuinrakennuksesta käytetään nimitystä autiotalo. Teoriassa jokaisella kiinteistöllä on kuitenkin omistaja eikä hylätty rakennus kuulu jokamiehen oikeuksien piiriin. Autiotalon omistajaa voi lähteä selvittämään esimerkiksi Maanmittauslaitoksen kautta.
Asumisterveys tarkoittaa asuntojen, vanhainkotien, päivähoito- ja koulutilojen, lastenkotien, oppilaitosten ja muiden julkisten tilojen terveydellisiä olosuhteita. Nämä terveydelliset olosuhteet viittaavat edellä mainittujen tilojen fysikaalisiin (mm. lämpötila, kosteus, ilmanvaihto, melu), kemiallisiin (mm. hiilidioksidi, häkä) ja biologisiin (mm. mikrobikasvustot) olosuhteisiin. Asumisterveydestä on annettu säädös sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (nk. asumisterveysasetus) asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista. Tämän lisäksi…