Tekstit aiheesta: Maanmittaus

Uusjako

Uusjako tarkoittaa laajaa kiinteistöjärjestelytoimitusta, jossa kiinteistöjen tiluksia järjestelemällä parannetaan kiinteistöjaotusta ja edistetään kiinteistöjen tarkoituksenmukaista käyttöä. Sillä siis korjataan pirstoutuneita ja epätarkoituksenmukaisia kiinteistörakenteita. Uusjako voidaan toteuttaa joko omistussuhteita muuttamatta tai niitä muuttamalla. Jos omistussuhteet muuttuvat, osakkaiden omistamille kiinteistöille mitataan arvo niillä sijaitsevien tilusten, puuston ja rakennusten perusteella, jolloin jokainen osakas saa jaossa kiinteistönsä arvon mukaisen osuuden…

Lue lisää →

Urheilualue

Urheilualue, tai urheilukenttä, tarkoittaa urheilua varten rakennettua aluetta, jota ylläpidetään säännöllisesti. Usein urheilualue saatetaan rakentaa myös jotain tiettyä urheilulajia varten (mm. yleisurheilu, pesäpallo, jalkapallo). Urheilualueiden alustat ovat pääsääntöisesti ruohoa tai hiekkaa, mutta alustana saatetaan käyttää myös esim. tekonurmea. Kaupunkien alueilla urheilualueet kuuluvat kaupungin omistamiin yleisiin alueisiin, joiden käyttötarkoitus määrätään asemakaavassa. Niitä muodostetaan yleisen alueen lohkomisessa…

Lue lisää →

Ulkopalsta

Ulkopalsta (ulkotila eli takalikkotila) tarkoitti aikoinaan maakirjaan omalla numerollaan ja maakirjaverollaan merkittyä pientä itsenäistä tilaa, jolle ei pienuutensa vuoksi merkitty verollepanossa manttaalia. Kyseinen maakirjan pito lopetettiin vuonna 1953. Nykyään ulkopalstaksi kutsutaan kotipalstan ulkopuolella sijaitsevaa tilusta. Valtio, kunta tai esimerkiksi sähkölaitos sekä joissakin tapauksissa myös yksityinen henkilö voi lunastaa ulkopalstan itselleen, jos se rajoittuu lunastettavaan kiinteistöön.…

Lue lisää →

Tyhjä tontti

Tyhjä tontti on usein puhekielessä käytettävä nimitys tontille, jolla ei ole vielä mitään rakennuksia. Tyhjän tontin kohdalla saatetaan puhua myös rakennustyömaasta tai rakennuspaikasta. Kts. tontti

Torppa

Torppa tarkoittaa maanviljelystä varten vuokralle annettua maatilan aluetta, jolla on tai jolle on aiottu rakentaa tarpeelliset rakennukset ja raiviot. Valtionmetsätorppa (kruununmetsätorppa, metsätorppa) oli Suomen valtion metsäalueelle asumista ja maanviljelyä varten vuokralle annettu maa-alue. Ensimmäiset sitä koskevat yleiset määräykset Suomen senaatti antoi vuonna 1867. Vuokrasopimus tehtiin paikallisen metsänhoitajan kanssa, mutta torpan perustamiseen oli aina haettava metsähallituksen…

Lue lisää →

Tori

Tori on kaupungissa tai muussa asutuskeskuksessa sijaitseva erityisesti kaupankäyntiä varten suunniteltu aukio. Toria voi käyttää myös muihin tarkoituksiin, esimerkiksi musiikkitapahtumien järjestämiseen. Torilla järjestetty toiminta on säänneltyä ja valvottua. Tyypillisesti tori sijaitsee kaupunkikuvallisesti, väestöllisesti ja liikenteen kannalta keskeisellä paikalla. Torin pinta on usein kivetty tai ainakin asfaltoitu. Joillakin toreilla saattaa olla myös patsaita, suihkulähteitä ja muita…

Lue lisää →

Tonttijaon sitovuus

Tonttijako voi olla sitova tai ohjeellinen; sitovuudesta määrätään asemakaavassa. Tonttijako on aina laadittava sitovana, mikäli alueen keskeinen sijainti, korttelin rakennustehokkuus tai kiinteistöjärjestelmän selkeys sitä edellyttävät. Sitova tonttijako määrää sen, miten asemakaavan kortteli saadaan lohkoa tonteiksi sekä sen, mille alueelle tontin rakennuslupa myönnetään. Asemakaavassa voidaan myös määrätä, että erillinen sitova tonttijako tehdään myöhemmin. Tässä tapauksessa alue…

Lue lisää →

Tonttijako

Tonttijako on edellytys tontin lohkomiselle asemakaava-alueella. Siitä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Tonttijako osoitetaan asemakaavakartalla. Tonttijako tulee lainvoimaiseksi asemakaavan laillistuttua. Kts. asemakaava, lohkominen, tonttijaon sitovuus Kts. Maankäyttö- ja rakennuslaki (Finlex), Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (Finlex), Kiinteistöinsinöörin opas (Kuntaliitto)

Tontin rajat

Tontin eli kiinteistön rajat määräytyvät maastoon rakennettujen rajamerkkien sekä toimitusasiakirjojen (kartat ja pöytäkirjat) perusteella. Toimituskarttoihin merkitään tyypillisesti rajamitat eli rajamerkkien väliset etäisyydet, joka helpottaa rajamerkkien löytämistä maastosta. Rajojen ja rajamerkkien (rajapyykkien) sijainti sekä kiinteistöön kuuluvat palstat selviävät tyypillisesti kiinteistörekisterin karttaotteelta. Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelusta voi myös tarvittaessa hankkia viimeksi tehdyn maanmittaustoimituksen asiakirjat ja kartat. Jos kiinteistö sijaitsee…

Lue lisää →

Tilusvaihto

Tilusvaihto tarkoittaa kiinteistötoimituksen menetelmää, jossa alueita vaihdetaan tiettyjen kiinteistöjen kesken. Tilusvaihdolla pyritään tarkoituksenmukaiseen alueiden käyttöön sekä kiinteistöjaotuksen parantamiseen. Tilusvaihto perustuu tyypillisesti kiinteistöjen omistajien väliseen sopimukseen (tilusvaihtosopimus). Edellytyksenä on, ettei tilusvaihdosta koidu haittaa kiinteistöjärjestelmän selvyydelle tai asemakaavan toteutumiselle eikä se saa mainittavasti haitata osallisten kiinteistöjen käyttöä. Lähtökohtaisesti vaihdettavien alueiden tulisi olla suunnilleen samanarvoiset. Vähäisen arvoeron voi…

Lue lisää →