Tekstit aiheesta: Tontit ja kiinteistöt

Emäkiinteistö

Emäkiinteistö tarkoittaa lohkomisen kohteena olevaa kiinteistöä kiinteistötoimituksen aloitushetkellä. Kiinteistötoimituksen yhteydessä emäkiinteistöistä muodostetaan yksi tai useampia lohkokiinteistöjä sekä kantakiinteistö. Kts. lohkominen, kantakiinteistö, kiinteistötoimitus, määräala, lohkokiinteistö

Asunto-osakeyhtiölaki

Asunto-osakeyhtiössä määritellään taloyhtiön toiminnalle raamit. Laissa määritellään, että asunto-osakeyhtiöllä täytyy olla yhtiöjärjestys, jossa mainitaan mm. yhtiön toiminimi, osakehuoneistojen sijainnit kiinteistöllä/rakennuksessa sekä osakkeiden järjestysnumerot. Tämän lisäksi laissa säädetään myös mm. yhtiövastikkeista, muutostöistä, yhtiökokouksista, hallituksesta, rahoituksesta sekä kunnossapidosta. Kts. asunto-osakeyhtiö Kts. asunto-osakeyhtiölaki (Finlex), Uusi asunto-osakeyhtiölainsäädäntö ja sen perustelut (Oikeusministeriö)

Asunto-osakeyhtiö

Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiön erityinen muoto Suomessa. Yleensä lyhennetään muotoon as.oy tai as.oy. Siitä käytetään myös nimitystä taloyhtiö. Asunto-osakeyhtiöt hallinnoimia rakennuksia ovat kerrostalot, rivitalot, paritalot ja erillistalot. Osakkaita asunto-osakeyhtiössä täytyy olla vähintään kolme. Asunto-osakeyhtiöksi määritellään yhtiö, joka omistaa ja hallinnoi yhtä tai useampaa rakennusta, joissa sijaitsevien huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkeenomistajien hallinnassa…

Lue lisää

Asunto-osake

Asunto-osake on osake, joka luovutetaan asunnon ostajalle, kun asuntokauppa on maksettu hyväksytysti. Useimmiten asunto-osake antaa hallintaoikeuden kerrostalo- tai rivitalohuoneistoon, mutta osaketta voidaan käyttää myös muun muassa paritalo- tai muissa taloryhmissä. Lain näkökulmasta asunto-osake on irtainta omaisuutta. Asunto-osakkeen omistaja on automaattisesti osakas kyseisen rakennuksen taloyhtiössä. Osakkeen omistajalla on mm. oikeus hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa sekä vaikuttaa…

Lue lisää

Asumisterveys

Asumisterveys tarkoittaa asuntojen, vanhainkotien, päivähoito- ja koulutilojen, lastenkotien, oppilaitosten ja muiden julkisten tilojen terveydellisiä olosuhteita. Nämä terveydelliset olosuhteet viittaavat edellä mainittujen tilojen fysikaalisiin (mm. lämpötila, kosteus, ilmanvaihto, melu), kemiallisiin (mm. hiilidioksidi, häkä) ja biologisiin (mm. mikrobikasvustot) olosuhteisiin. Asumisterveydestä on annettu säädös sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (nk. asumisterveysasetus) asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista. Tämän lisäksi…

Lue lisää

Asemakaavan hyväksyminen

Asemakaavan hyväksyy tyypillisesti kunnanvaltuusto, mutta joissakin tapauksissa päätösvalta voidaan siirtää myös kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Hyväksymisen jälkeen asemakaava kuulutetaan julkisesti astumaan voimaan. Nämä kuulutukset julkaistaan virallisilla ilmoitustauluilla, ilmoituslehdissä sekä kunnan kotisivuilla. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa kunnasta riippuen hallinto-oikeudelle tai kunnanvaltuustolle 30 vuorokauden kuluessa päätöksen julkiseksi saattamisesta. Jos päätöksestä ei valiteta tänä aikana, asemakaava saa lainvoiman. Hyväksymisen ja…

Lue lisää

Asemakaavan merkinnät

Asemakaavassa esitetään yleensä eri alueiden sijoittumista, rakennuksen muotoja, yleisten alueiden sijainti ja mitoitusta ja niin edelleen. Asemakaavaan voidaan myös merkitä esimerkiksi rakennusten kerrosala, rakennustapaa koskevia tapoja, tonttien huleveden käyttö sekä myös tonttien tehokkuusluku. Kts. asemakaava, tontin tehokkuus

Asemakaava

Asemakaava on maankäytön suunnitteluun liittyvistä tasoista yksityiskohtaisin kaava, missä määritellään yksityiskohtaisesti tietyn alueen käyttötarkoitus sekä ohjataan kyseiselle alueelle liittyvää rakentamista. Asemakaavassa määritellään esimerkiksi kunnan alueiden ja rakentamisen järjestäminen, jonka pohjalta luodaan perusta maanomistajien ja kunnan välisten suhteiden muodostumiselle. Ennen vanhaan asemakaavasta saatettiin käyttää myös termiä asemakartta.

Kiinteistötoimitus

Kiinteistötoimitus on kiinteistönmuodostamislakiin perustuvien toimien suoritusmenettely, jossa muodostetaan uusia kiinteistöjä, muutetaan kiinteistöihin liittyviä oikeuksia tai määritetään kiinteistön ulottuvuuksia. Yleisiä kiinteistötoimituksessa tapahtuvia asioita ovat esimerkiksi lohkominen, halkominen, yleisen alueen mittaus, tilusvaihto. Varsinaiset kiinteistötoimitukset voidaan myös jaotella kolmeen osaan käyttötarkoituksen mukaan, joita ovat kiinteistönmuodostamistoimitukset, kiinteistöjärjestelytoimitukset sekä kiinteistönmääritystoimitukset. Kts. kiinteistöjärjestelytoimitukset, kiinteistönmuodostamistoimitukset, kiinteistönmääritystoimitukset, lohkominen, tilusvaihto, yleinen alue

Kiinteistö

Kiinteistö on maa- tai vesialueen omistuksen yksikkö, johon kuuluu rajoiltaan määritelty osa maapallon pintaa ja joka merkitään kiinteistönä valtakunnalliseen kiinteistörekisteriin. Kiinteistö käsittää siihen kuuluvan alueen sekä osuudet yhteisiin alueisiin ja etuuksiin. Puhekielessä kiinteistöksi voidaan myös mieltää esimerkiksi maan ja sen sisältämien rakennusten muodostama kokonaisuus.