Lainhuutotodistuksella tarkoitetaan asiakirjaa, joka kertoo kiinteistön (rekisteriyksikön) omistusoikeudesta. Lainhuutotodistuksesta selviää, kenellä on lainhuuto kiinteistöön eli kuka kyseisen kiinteistön omistaa, mahdollinen vireillä oleva lainhuutovaatimus sekä muita kiinteistöä, sen määräosaa tai määräalaa koskevia merkintöjä. Kts. lainhuuto
Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri on julkinen oikeusrekisteri, johon merkitään kiinteistön omistaja, sivullisten oikeudet, kiinnitykset sekä kiinteistön erityiset oikeudet. Rekisteriä ylläpitää kirjaamisviranomainen, jonka kansliassa jokaisella on myös oikeus tutustua rekisterin tietoihin ja asiakirjavihkoihin. Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annetaan mm. lainhuuto- ja rasitustodistuksia. Kts. kiinteistökauppa
Lainhuuto tarkoittaa sitä, että kiinteistön, kiinteistön määräalan tai kiinteistön määräosan omistusoikeus kirjataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Omistusoikeuden lisäksi rekisteriin kirjataan myös kiinteistöön kohdistuvat kiinnitykset, ulosmittaukset sekä muut mahdolliset rasitukset. Kiinteistön lainhuutoa on haettava 6 kuukauden aikana kiinteistön, sen määräalan tai määräosan luovutuksen (kauppa, vaihto, lahja) vahvistamisesta. Lainhuuto ei kuitenkaan ole kiinteistön omistamisen ja hallitsemisen edellytys, vaan…
Laillistettu vuokrahuoneiston välittäjä on henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti kirjallisen LVV-kokeen. Kokeen järjestää Keskuskauppakamarin välittäjälautakunta kerran vuodessa. Ainoastaan LVV-kokeen hyväksytysti suorittanut henkilö saa lain mukaan käyttää nimitystä vuokrahuoneiston välittäjä tai asunnonvälittäjä. Keskuskauppakamari ylläpitää rekisteriä LVV-kokeen suorittaneista henkilöistä. Kts. Keskuskauppakamari
Laillistettu kiinteistönvälittäjä on henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti kirjallisen LKV-kokeen. Kyseinen koe järjestetään kerran vuodessa Keskuskauppakamarin välittäjälautakunnan toimesta. Ainoastaan kokeen hyväksytysti suorittanut henkilö saa lain mukaan käyttää nimitystä kiinteistönvälittäjä LKV. Keskuskauppakamari ylläpitää rekisteriä LKV-kokeen suorittaneista henkilöistä. Laillistetun kiinteistönvälittäjän tehtävänä on välittää kiinteistöjä ja tontteja kaupan osapuolten välillä sekä etsiä myyjiä kiinteistöjen ja tonttien ostajille. Kts.…
Käyttöoikeusyksiköt ovat kiinteistörekisteriin merkittäviä oikeuksia ja rasitteita. Käyttöoikeusyksiköitä ovat esimerkiksi tieoikeudet, venevalkamat, kaivot ja voimalinjat. Jokaiselle käyttöoikeusyksikölle annetaan yksilöllinen, neliosainen tunnus. Käyttöoikeusyksiköt merkitään rekisterikartalle viivamaisina (mm. tieoikeudet, johdot), pistemäisinä (mm. kaivot, lähteet) tai aluemaisina (kaivoslain mukaiset käyttöoikeusyksiköt) merkintöinä. Kts. kiinteistörekisteri, rasite, tieoikeus
Käyttöoikeuden asteilla tarkoitetaan kiinteistön omistusoikeutta ja käyttöoikeutta. Tyypillisesti molemmat ovat saman henkilön hallinnassa, mutta näin ei aina kuitenkaan ole. Käyttöoikeus sekoitetaan usein hallintaoikeuteen, mutta oikeudellisesta näkökulmasta käyttöoikeus on suppeampi kuin hallintaoikeus. Käyttöoikeus tarkoittaa kiinteistöjen ja asuntojen kohdalla sitä, että sen haltija voi ainoastaan käyttää kiinteistöä tai asuntoa, mutta hän ei saa myydä, testamentata tai hävittää…
Toisilta nimiltään myös käypä hinta ja markkina-arvo. Käypä arvo on se todennäköinen hinta, joka voidaan saada kaupan kohteesta (esim. kiinteistö, asunto, esine) vapailla markkinoilla toisistaan riippumattomien tahojen välisessä kaupassa. Kaupan kohteen käypä arvo selvitetään vastaavista kohteista maksettujen kauppahintojen perusteella. Perunkirjoituksissa käypä arvo tarkoittaa vainajan omaisuuden arvoa kuolinhetkellä. Tällöin käyvän arvon selvittämisessä käytetään apuna muun muassa…
Maksettaessa käsiraha kiinteistö- tai asuntokauppojen yhteydessä, on tärkeää laatia käsirahasopimus. Käsirahasopimus toimii kuittina maksetusta käsirahasta ja toimii todistuksena, jos jompikumpi osapuoli päättääkin perua kaupat. Kts. asuntokaupan käsiraha, esisopimus, käsiraha, vakiokorvaus
Käsiraha on asunto- ja kiinteistökaupoissa ennakkoon maksettava rahamäärä, jonka ostotarjouksen tehnyt voi maksaa myyjälle kaupan vakuudeksi. Käsiraha on enintään 4 % kauppahinnasta (ei velattomasta kauppahinnasta). Tyypillisesti käsiraha maksetaan silloin, kun ostaja on valmis ostamaan asunnon, mutta hänen täytyy selvittää vielä mahdollisuudet saada asuntolainaa. Käsirahaa ei ole pakko käyttää asunto- tai kiinteistökauppojen yhteydessä. Jos käsiraha kuitenkin…