Luonnollinen henkilö, eli kuluttaja, on henkilö, joka yleisesti ottaen käyttää hyödykkeitä. Kiinteistö- ja asuntokaupoissa luonnollisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka hankkii asuinkiinteistön ja kiinteistön muuta tarkoitusta kuin elinkeinotoimintaa varten. Kts. kuluttaja
Liikehuoneiston vuokrasopimuksella tarkoitetaan vuokrasopimusta huoneistosta, jota käytetään pääasiallisesti liiketoiminnan harjoittamiseen. Vuokrasopimus voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen ja sen tärkeimpänä tehtävänä on ilmaista osapuolten sopiman vuokran määrä sekä osapuolten velvollisuudet. Osapuolten velvollisuuksista ja oikeuksista säädetään liikehuoneiston vuokrausta koskevassa laissa. Kts. vuokrasopimus Aiheesta muualla kts. Laki liikehuoneiston vuokrauksesta (Finlex)
Lattiasieni (Serpula lacrymans), vanhemmalta nimeltään maaruoste, on hyvin yleinen rakennusvaurioita aiheuttava lahottajasieni. Alkuun se on todella pieni ja huonosti havaittavissa, koska lattiasieni piiloutuu usein paneelien taakse ja lattian alle. Lattiasieni kasvaa kuitenkin hyvin nopeasti (jopa 5 mm päivässä), joten siinä vaiheessa, kun sieni havaitaan, se saattaa olla levinnyt jo hyvin laajalle alueelle ja sen aiheuttamat…
Laillistettu vuokrahuoneiston välittäjä on henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti kirjallisen LVV-kokeen. Kokeen järjestää Keskuskauppakamarin välittäjälautakunta kerran vuodessa. Ainoastaan LVV-kokeen hyväksytysti suorittanut henkilö saa lain mukaan käyttää nimitystä vuokrahuoneiston välittäjä tai asunnonvälittäjä. Keskuskauppakamari ylläpitää rekisteriä LVV-kokeen suorittaneista henkilöistä. Kts. Keskuskauppakamari
Kunnossapitosuunnitelmalla tarkoitetaan tyypillisesti asunto-osakeyhtiöissä tehtävää pitkän tähtäimen suunnitelmaa (PTS), jossa suunnitellaan korjaukset ja remontit seuraavan 10 vuoden ajalle. Kunnossapitosuunnitelmaa kuitenkin päivitetään jatkuvasti, joten suunnitelmaan saatetaan lisätä tai siitä saatetaan poistaa tiettyjä toimenpiteitä. Kts. asunto-osakeyhtiö
Korjausvastike on asunto-osakeyhtiöissä mahdollisesti kerättävä vastike, jolla säästetään varoja taloyhtiössä tulevaisuudessa tapahtuvia suurempia remontteja ja korjauksia varten. Tyypillisesti taloyhtiöt aloittavat korjausvastikkeen keräämisen muutamia vuosia ennen suunnitellun remontin aloittamista. Korjausvastikkeen kerääminen mahdollistaa sen, ettei taloyhtiön osakkaiden tarvitse maksaa remonttien ja korjausten kustannuksia kerrallaan remontin yhteydessä tai sen jälkeen. Kts. hoitolaina, hoitovastike, rahoitusvastike, tontinvuokravastike, yhtiövastike
Kiinteistökannalla tarkoitetaan esimerkiksi yhden kunnan tai yhden yhtiön/yrityksen omistuksessa olevia tiloja, yleisiä rakennuksia sekä asuinrakennuksia. Tyypillisesti kunnan julkinen kiinteistökanta muodostuu muun muassa toimisto-, kirjasto-, terveydenhoito-, koulu- ja päiväkotirakennuksista, mutta sen voi jaotella myös esimerkiksi yleisiin tiloihin, yksityisille vuokrattuihin tiloihin, rivi- ja kerrostaloihin, tyhjillään oleviin tiloihin, toimistoihin ja varastoihin. Yhtiön kiinteistökannan voi puolestaan jaotella esimerkiksi kerrostaloihin,…
Hoitovastike on asunto-osakeyhtiön osakkailta perittävä kuukausittainen maksuerä. Sen koko määräytyy osakkeenomistajan asunnon neliöiden mukaan. Hoitovastikkeella katetaan taloyhtiön kiinteistön hoito- ja ylläpitokuluja, joita ovat mm. lämmitys-, jätehuolto-, huolto- ja siivouskulut sekä isännöitsijän ja huoltoyhtiön palkkiot. Hoitovastiketta käytetään myös keräämään rahoitusta tulevia suurempia remontteja varten. Hoitovastikkeen määrä päätetään vuosittaisessa varsinaisessa yhtiökokouksessa. Jos kyseessä on sijoitusasunto, hoitovastike on…
Tyypillisesti asuntoesittelyllä tarkoitetaan kerros- tai rivitaloasunnon esittelyä potentiaalisille ostajille. Termiä tosin saatetaan käyttää myös omakotitalojen esittelyjen yhteydessä. Taloyhtiöön kuuluvan asunnon asuntoesittelyn aikana ostajien saataville täytyy antaa isännöitsijäntodistus, energiatodistus, taloyhtiön tasekirja, tilinpäätös ja toimintakertomus, taloyhtiön yhtiöjärjestys sekä esiteltävän asunnon esite. Asuntoesittely on mahdollista järjestää perinteisenä avoimena näyttönä (yleisesittely), eli potentiaaliset ostajat tulevat tutustumaan esimerkiksi lehdessä tai…
Asunto-osakeyhtiölain mukaan jokaisella taloyhtiöllä täytyy olla yhtiöjärjestys, joka rekisteröidään taloyhtiön perustamisen yhteydessä kaupparekisteriin. Yhtiöjärjestys hyväksytään vuosittain yhtiökokouksessa ja sen muuttaminen edellyttää määräenemmistöpäätöstä. Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys sisältää tiedot osakkeenomistajien keskeisistä oikeuksista ja velvollisuuksista, yhtiön omaisuudesta sekä siitä, miten yhtiön osakekanta on jakautunut. Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä pitää määritellä vähintään: yhtiön toiminimi ja kotipaikka (kunta Suomessa) yhtiön toimiala…