Tekstit aiheesta: Maanmittaus

Rakennuksen pinta-ala

Rakennuksen pinta-ala tarkoittaa rakennuksen kerrosten yhteenlaskettua pinta-alaa. Se ilmoitetaan neliömetreinä ja kokonaislukuina. Jos pinta-ala on alle 100 m2, se ilmoitetaan puolen neliömetrin tarkkuudella. Kts. kerrosala, rakennus, rakentamisvaihe

Rajapyykki

Rajapyykillä tarkoitetaan tyypillisesti rajamerkiksi tarkoitettua kivistä tehtyä rakennelmaa, esim. röykkiöpyykki tai viisaripyykki. Nykyään rajapyykkejä tehdään myös metallista ja betonista. Usein rajapyykkiä ja rajamerkkiä käytetään synonyymeina. Kts. rajamerkki

Rajamerkki

Rajamerkki – toiselta nimeltään rajapyykki – on pysyvä maastomerkki, joka osoittaa hallinnollisen alueen rajaa. Rajamerkit ovat yksilöityjä ja numeroituja. Ne asetetaan maanmittaustoimitusten yhteydessä, joita tekevät Maanmittauslaitos sekä kaupungit. Rajamerkkinä voi olla mm. rajakivi (yksikivinen pyykki), nelikulmainen pyykki tai turvepyykki. Kiinteistöjen kohdalla käytetään myös putkipyykkejä eli maahan upotettuja metalliputkia taikka kiveen tai kallioon upotettuja metallipultteja. Jos…

Lue lisää

Puisto

Puisto tarkoittaa asemakaava-alueella sijaitsevaa aluetta, joka on tarkoitettu rakennettavaksi asukkaiden virkistyskäyttöön. Tyypillisellä puistoalueella on kukkaistutuksia, laaja nurmialue, kävelyteitä sekä penkkejä. Joskus puistoissa on myös suihkulähteitä ja patsaita sekä pieni kioski tai kahvila alueen reunalla. Joihinkin puistoihin voi olla rakennettu myös erillinen leikki- tai pallokenttä. Puistoksi voidaan lukea myös esim. lähiön tai asuinalueen läheinen metsä (puistometsä)…

Lue lisää

Pientaloalue

Pientaloalue tarkoittaa aluetta, jolle on rakennettu tai on rakenteilla yksi tai useampi erillispientalo, rivitalo tai kytketty pientalo. Pientaloalueeseen luetaan mukaan myös rakennusten alla olevat maa-alueet sekä pientalojen käyttöä välittömästi palvelevat piha-alueet, mm. leikki-, liikennöinti-, paikoitus- ja varastoalueet. Pientaloalueeksi luetaan myös yksittäisten pientalojen tonttialueet esim. haja-asutusalueella. Kts. erillistalo, kiinteistö, omakotitalo, rakennus, rivitalo, talo

Palsta

Maa-alueista puhuttaessa palsta tarkoittaa tilaa tai tilan osaa, jota ympäröi tilan rajat taikka vesitilukset. Tila voi olla joko yksi- tai monipalstainen. Palstojen lukumäärästä määrättiin vuoden 1951 jakolaissa; lain kumosi vuoden 1995 kiinteistönmuodostamislaki. Palsta voi tarkoittaa myös pientä viljeltävää maa-aluetta, huvila-, metsä- tai puutarhapalstaa taikka yksittäisen työmiehen tai -porukan hakkuu- tai ajoaluetta savotassa. Kts. kiinteistö, kiinteistönmuodostamislaki,…

Lue lisää

Kaavamääräys

Kaavamääräys tarkoittaa rakentamista ja muuta maankäyttöä ohjaavaa tai rajoittavaa määräystä. Se voidaan jakaa kahteen eri kategoriaan: yleisiin ja kaavakohtaisiin. Kaavamääräysten yksityiskohtaisuus riippuu käytettävästä kaavamuodosta. Maakuntakaavan määräykset ovat tyypillisesti sen verran yleisluontoisia, etteivät ne täsmällisesti ohjaa yksittäisen kiinteistön käyttöä. Asemakaavan ja siihen perustuvan tonttijaon määräykset ovat puolestaan hyvin yksityiskohtaisia ja sitovia. Jos asemakaavan kaavamääräyksestä täytyy poiketa,…

Lue lisää

Osayleiskaava

Osayleiskaavaksi kutsutaan yleiskaavan rajattua aluetta ja on usein yksityiskohtaisempi kuin yleiskaava. Osayleiskaava voidaan tehdä esimerkiksi ranta-alueille tai harjualueille. Kts. ranta-asemakaava, yleiskaava

Niitty

Niityllä tarkoitetaan tyypillisesti maataloudessa heinän saantia varten raivattua aukeaa aluetta, joilla kasvavia heinäkasveja niitetään tuotantoeläinten rehuksi. Niittyjä on olemassa myös luonnonmukaisina, mutta ne ovat suurelta osin katoamassa. Luonnonniityt ovat syntyneet paikoille, joilla syystä tai toisesta puut eivät kasva. Erilaisia kukkaniittyjä ja maisemapeltoja perustetaan myös kaupunkialueille.

Määräosa

Määräosa tarkoittaa tiettyä suhteellista osuutta kiinteistöstä tai muusta rekisteriyksiköstä, jota ei ole muodostettu itsenäiseksi kiinteistöksi. Määräosa voi olla esimerkiksi 1/2 tai 1/3 osuus kiinteistöstä, joka kuvaa kahden tai useamman henkilön omistusosuutta kiinteistöstä. Määräosa muuttuu itsenäiseksi kiinteistöksi maanmittaustoimituksen yhteydessä, tyypillisesti halkomalla (joskus myös lohkomalla). Määräosaa ei pidä sekoittaa määräalaan, joka puolestaan tarkoittaa tiettyä, rajoiltaan määrättyä kiinteistön…

Lue lisää