Epätarkoituksenmukainen kiinteistöjaotus on usein seurausta huonosti toteutetusta isojaosta, jossa talojen tilukset on jätetty liian moniin palstoihin tai kiinteistöjaotus on pirstoutunut isojaon jälkeisissä kiinteistötoimituksissa tai muissa osituksissa. Kts. Kiinteistönmuodostamislaki (Finlex)
Asuinhuoneistoja voidaan ennakkomarkkinoida jo ennen kuin niitä aletaan rakentamaan. Ennakkomarkkinoinnin avulla rakennuttaja pystyy selvittämään sen, onko kyseisille asunnoille tarpeeksi kysyntää, jotta rakentaminen olisi kannattava aloittaa. Ennakkomarkkinointi kestää aina asuntojen myynnin aloittamiseen asti. Ennakkomarkkinoinnin alkaessa asunnosta on jo tehty viimeistellyt suunnitelmat. Tulevista asunnoista tiedetään huoneistotyypit, koot, pohjaratkaisut, kerrokset sekä alustavat hinnat. Usein asunnoista on saatavilla erinäisiä…
Energiatodistus on lain vaatima todistus rakennusten energiatehokkuudesta ja energiankulutuksesta. Todistuksen laatijalla täytyy olla energiatodistuksen laatimistehtävän vaativuustason mukainen soveltuva tekniikan alan tutkinto tai korvaava työkokemus. Tämän lisäksi laatijan on pitänyt hyväksytysti suorittaa energiatodistuksen laatijakoe. Pätevyyden toteajana on Ympäristöministeriö. Energiatodistuksessa rakennuksen energiatehokkuusluokka ilmoitetaan luokitusasteikolla A–G A:n ollessa paras mahdollinen. Jos rakennukselle laaditaan energiatodistus kevennetyn menettelyn mukaisesti joissakin…
Emäkiinteistö tarkoittaa lohkomisen kohteena olevaa kiinteistöä kiinteistötoimituksen aloitushetkellä. Kiinteistötoimituksen yhteydessä emäkiinteistöistä muodostetaan yksi tai useampia lohkokiinteistöjä sekä kantakiinteistö. Kts. lohkominen, kantakiinteistö, kiinteistötoimitus, määräala, lohkokiinteistö
Asumattomasta talosta tai hylätystä asuinrakennuksesta käytetään nimitystä autiotalo. Teoriassa jokaisella kiinteistöllä on kuitenkin omistaja eikä hylätty rakennus kuulu jokamiehen oikeuksien piiriin. Autiotalon omistajaa voi lähteä selvittämään esimerkiksi Maanmittauslaitoksen kautta.
Auktorisoitu kiinteistöarvioija AKA on Keskuskauppakamarin kiinteistöarviointilautakunnan hyväksymä asiantuntija, joka on suorittanut vaativan AKA-kokeen hyväksytysti. Heidän tehtävänään on toimia puolueettomina, riippumattomina ja itsenäisinä kiinteistöjen arvioitsijoina mm. vaativien kiinteistökauppojen yhteydessä, osituksissa, perinnönjaoissa, verotukseen liittyvissä tilanteissa, riitatilanteissa sekä vakuusarvioinneissa. Keskuskauppakamari ylläpitää Suomessa AKA-rekisteriä. Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 250 auktorisoitua kiinteistöarvioijaa. Kts. AKA-pätevyys, Keskuskauppakamari
Asuntokauppalakia sovelletaan asunto-osakkeiden kauppojen yhteydessä. Asuntokauppalakia käytetään tyypillisimmin kerros- ja rivitaloasuntojen asunto-osakkeita kaupattaessa, mutta mukaan luetaan myös kaikki muut asuntotyypit, joissa kauppaa käydään silloin, kun myytävät/ostettavat osakkeet oikeuttavat asunnon hallintaan. Näin ollen lakia sovelletaan myös mm. liikeasuntojen ja loma-asuntojen osakkeisiin. Kts. asunto-osake Kts. Asuntokauppalaki (Finlex)
Varausmaksua käytetään asuntokaupassa ennakkomarkkinoitavien kohteiden yhteydessä. Ostaja voi halutessaan tehdä vielä rakenteilla olevasta kohteesta varausmaksun, joka on maksimissaan 4 % asunnon kauppahinnasta. Varausmaksu ei sido ostajaa solmimaan lopullista asuntokauppaa. Jos ostaja peruu asunnon varauksen, rakennuttajan on palautettava asunnon ostajalle. Varausmaksu palautetaan ostajalle myös, jos suunniteltu rakennusprojekti syystä tai toisesta peruuntuu. Jos varausmaksun tekijä haluaa edelleen…
Jos asunnossa ilmenee virhe asuntokaupan jälkeen, ostajalla on mahdollisuus reklamoida siitä asunnon myyjälle. Reklamaatio on kuitenkin tehtävä kohtuullisessa ajassa. Jos kyseessä on täysin uusi asunto, virheistä on ilmoitettava viimeistään vuositarkastuksen yhteydessä. Poikkeuksena on, että jos asunnon virhe johtuu piilevistä rakennusvirheistä, reklamointiaika on enintään 10 vuotta asunnon luovutushetkestä. Jos taas kyseessä on vanhan asunnon myynti, virheistä…
Asuntokaupan purku on hyvin poikkeuksellinen ja tyypillisesti vasta viimeinen toimenpide, joka tehdään asuntokauppojen seurauksena. Yleensä varsinkin asunnosta löytyneet virheet pyritään korvaamaan joko hinnanalennuksella tai vahingonkorvauksena. Asuntokaupan purku tulee kysymykseen, jos asunnosta on löytynyt virhe, joka aiheuttaa ostajalle olennaista haittaa eikä virhettä voi korvata hinnanalennuksella. Tällainen virhe voi olla esimerkiksi piilevä kosteusvaurio. Ilmoitus on kuitenkin tehtävä…