Tekstit aiheesta: Maanmittaus

Kaavakartta

Kaavakartalla tarkoitetaan maan pinnan tasoon tehtyä oikeudellista kuvaa siitä, mitä alueelle saa luvallisesti rakentaa. Se siis kuvaa alueen suunnitellun maankäytön. Kaavakartan merkinnät ovat ympäristöministeriön antaman asetuksen mukaisia kaavamerkintöjä. Kaavakartan värit kertovat alueiden käyttötarkoituksista, joissa ruskea tarkoittaa asumista, oranssi palveluita, violetti julkisia palveluita, vihreä puistoalueita ja valkoinen katuja. Kts. asemakaava, kaavamerkintä, katualue, puisto

Kaava-alue

Rakennuspaikka muodostetaan asemakaavan ja tonttijaon mukaiseksi tonttirekisteriin merkityksi tontiksi kaava-alueella (myös asemakaava-alue). Kts. asemakaava, tonttijako

Jäämistö

Jäämistö tarkoittaa vainajan jälkeensä jättämää omaisuutta veroineen ja velkoineen. Jäämistöstä käytetään myös sanaa perintö. Jäämistöstä ja testamentista säädetään Suomessa perintökaaressa. Kts. Perintökaari (Finlex)

Joutomaa

Joutomaalla tarkoitetaan arvotonta eli maatalouteen tai muuhun taloudelliseen hyötykäyttöön sopimatonta maa-aluetta. Joutomaita ovat esimerkiksi autiotontit, hylätyt ja raunioituneet rakennuspaikat, hoitamattomat piennarmaat sekä teollisuus- ja varastoalueiden laitamat. Metsäteollisuuden osalta joutomaaksi määritellään alue, jolla puusta kasvaa vähemmän kuin 0,1 m3/ha vuoden aikana kuori mukaan luettuna. Kts. Kiinteistönmuodostamisasetus (Finlex)

Johtokartta

Johtokarttaan merkitään maahan sijoitettujen kaapeleiden, johtojen ja niihin välittömästi liittyvien rakenteiden ja laitteiden sijainnit. Kts. lisää Maankäyttö- ja rakennusasetus (Finlex)

Itsenäinen maanomistusyksikkö

Itsenäinen maanomistusyksikkö on toinen nimitys kiinteistölle, joka on merkitty kiinteistörekisteriin. Itsenäiset maanomistusyksiköt voivat olla siis esimerkiksi tontteja, tiloja sekä tilojen määräaloja ja määräosia. Kts. kiinteistö, määräala, määräosa, tontti

Geodeetti

Geodeetti tekee teknisiä ja tieteellisiä mittaustöitä geodeettisten (mm. maanmittaus, pinnan mittaus, maanpinnan kuvaus) perusarvojen määrittämiseksi. Heitä toimii erinäisissä tehtävissä mm. kunnilla ja valtiolla.

Epätarkoituksenmukainen kiinteistöjaotus

Epätarkoituksenmukainen kiinteistöjaotus on usein seurausta huonosti toteutetusta isojaosta, jossa talojen tilukset on jätetty liian moniin palstoihin tai kiinteistöjaotus on pirstoutunut isojaon jälkeisissä kiinteistötoimituksissa tai muissa osituksissa. Kts. Kiinteistönmuodostamislaki (Finlex)

Asemakaavan hyväksyminen

Asemakaavan hyväksyy tyypillisesti kunnanvaltuusto, mutta joissakin tapauksissa päätösvalta voidaan siirtää myös kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Hyväksymisen jälkeen asemakaava kuulutetaan julkisesti astumaan voimaan. Nämä kuulutukset julkaistaan virallisilla ilmoitustauluilla, ilmoituslehdissä sekä kunnan kotisivuilla. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa kunnasta riippuen hallinto-oikeudelle tai kunnanvaltuustolle 30 vuorokauden kuluessa päätöksen julkiseksi saattamisesta. Jos päätöksestä ei valiteta tänä aikana, asemakaava saa lainvoiman. Hyväksymisen ja…

Lue lisää →

Kaavoitus

Kaavoituksella tarkoitetaan alueiden ja rakentamisen säännöstelyä, jonka avulla päätetään eri toimintojen sijoittumista kaupungin alueelle. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi asumiseen ja työpaikkoihin liittyvät suunnitelmat. Kaavoitus jakautuu Suomessa kolmeen tasoon, joita ovat maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Joissain tapauksissa saatetaan laatia myös niin kutsuttuja kaavarunkoja, jotka ovat yleiskaavaa tarkempia, mutta toisaalta asemakaavaa yksinkertaisempia. Kts. asemakaava, maakuntakaava, yleiskaava