Haitalliset rakennusmateriaalit
Haitallisilla rakennusmateriaaleilla tarkoitetaan terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita, joita on käytetty rakennuksen rakentamiseen. Yleisesti niistä käytetään nimitystä haitta-aineet.
Nykyisin haitallisista rakennusmateriaaleista on luovuttu, mutta niitä voi olla edelleen ennen vuotta 1994 rakennetuissa taloissa. Nämä materiaalit on otettava aina huomioon tehtäessä rakennukseen korjaus- ja/tai purkutöitä sekä rakennusjätteen lajittelussa.
Tyypillisimpiä haitallisia rakennusmateriaaleja ovat
- asbesti
- kreosootti
- PCB-yhdisteet
- PAH-yhdisteet
- raskasmetallit (mm. lyijy, nikkeli, elohopea, arseeni, kupari, koboltti ja nikkeli)
Näiden lisäksi myös eri materiaaleihin imeytyneet öljyhiilivedyt luetaan haitallisiin rakennusmateriaaleihin.
Asbesti on kuitumaista silikaattimineraalia, ominaisuuksiltaan muun muassa erittäin palonkestävää sekä toimii hyvin lämmön- ja sähköneristeenä. Asbestia käytettiin esimerkiksi kuitusementtilevyissä, joita puolestaan käytettiin mm. eristys- tai julkisivumateriaaleina, ilmanvaihtokanavissa sekä laattojen kiinnitys- ja saumausaineissa. Asbestin käyttö tuli luvanvaraiseksi vuonna 1988, ja samalla sitä sisältävien tuotteiden valmistus lopetettiin. Asbestin maahantuonti ja uusiokäyttö kiellettiin vuonna 1994.
Kreosoottia eli kivihiilipikeä puolestaan käytettiin rakennusmateriaalia ennen vuotta 1970. Erityisen suosittua sen käyttö oli ratapölkkyjen ja sähköpylväiden kyllästämisessä. Rakennuksissa sitä käytettiin erityisesti sen hyvän kosteus- ja vedeneristyskyvyn vuoksi mm. lattiarakenteissa, tiilisaumoissa ja muuratuissa seinissä.
PCB-yhdisteitä (polykloorattu bifenyyli) käytettiin aikoinaan esimerkiksi erilaisissa liimoissa, pinnoitteissa ja maaleissa sekä tiivistys- ja saumausmassoissa. Suosituinta niiden käyttö oli 1930–1970-lukujen välisenä aikana. Sen valmistus, myynti, varastointi ja maahantuonti kiellettiin Suomessa vuonna 1990.
PAH-yhdisteet (polysykliset aromaattiset hiilivedyt) ovat hiilivety-yhdisteitä, joita käytettiin aikoinaan mm. vedeneristeenä hiilipiessä sekä vanhoissa bitumituotteissa. Tämän lisäksi vanhat tervatut tilkemateriaalit saattavat sisältää PAH-yhdisteitä.
Metalliyhdisteitä (raskasmetallit) käytettiin aikoinaan varsinkin väripigmenttinä sekä korroosionestoaineina. Näitä haitallisia metalliyhdisteitä esiintyy mm. sisätila- ja julkisivumaaleissa, kattomaaleissa sekä ikkunoiden ja puuosien maaleissa. Lyijy-yhdisteitä puolestaan löytyy myös saumamassojen kovettimista.