Kokonaisella kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistöä, jota ei ole (vielä) jaettu millään tavalla (esim. lohkominen, määräosan erottaminen, halkominen). Kokonaista kiinteistöä käytetään myös kiinnityksissä, joissa kohteeksi määritellään ”kokonainen kiinteistö eli tila tai tontti, joka on merkitty kiinteistörekisteriin”. Kts. kiinnitys, kiinteistö, kiinteistörekisteri, lohkominen
Koelaskenta voidaan suorittaa maanomistajan pyynnöstä asemakaava-alueella ennen tonttijaon muuttamista. Koelaskennalla esitetään eri vaihtoehtoja, miten tontti voidaan jakaa, mutta se ei kuitenkaan velvoita maanomistajaa muuttamaan tonttijakoa. Kts. maanomistaja, tonttijako
Kitumaaksi määritellään maa-alue, joka tuottaa metsätalouden kannalta heikosti, mutta ei olemattomasti. Tilastollisesti kitumaaksi määritellään alue, jonka puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu suotuisimpien kasvuolojen vallitessa on 0,10–0,99 m3/ha kuorineen. Kitumaita ovat esimerkiksi vähäpuustoiset ja väliaikaisesti puuttomat alueet (tuhoalueet, uudistusalueet), hietikot, metsien ympäröimät tiealueet, metsäpuiden siemenviljelmät, laki- tai tunturimaat, turve- tai kalliomaat sekä kiviperäiset maat.
Suomen laissa on määrätty, että jokainen oikeushenkilö (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys, säätiö, rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta) ja luonnollinen henkilö (yksityinen elinkeinonharjoittaja) on kirjanpitovelvollinen. Kirjanpitovelvollisuudesta määritellään kirjanpitolaissa, jonka tärkeimmät seikat ovat muun muassa kirjanpidon tekninen toteuttaminen, liiketapahtumien kirjaaminen, kirjanpitoaineiston säilyttäminen sekä tilinpäätöksen laatiminen. Myös Suomen valtio on kirjanpitovelvollinen. Valtion osalta kirjanpitovelvollisuutta säätelevät Suomen perustuslaki, talousarviolaki,…
Kiinteistötunnus tarkoittaa neliosaista numerosarjaa, joka on yksilöllinen jokaiselle kiinteistölle. Kiinteistötunnus saattaa muuttua, jos esimerkiksi kiinteistö yhdistetään toiseen kiinteistöön. Kiinteistöjen lisäksi myös jokaisella määräalalla on tunnus. Kiinteistötunnus esitetään määrämittaisena numerosarjana, esim. 123-456-7890-0987. Numerosarjan kolme ensimmäistä numeroa esittävät kuntanumeroa, toinen sijaintialuenumeroa (kylä, kunnanosa tms.), kolmas ryhmäosaa (talo, asemakaava-alueen kortteli tms.) ja neljäs yksikkönumeroa (tilan numero, asemakaava-alueen tontin…
Tietyn kiinteistön kiinteistötunnuksen löytää kiinteistöä koskevista otteista, esimerkiksi kiinteistöveropäätöksestä tai lainhuutotodistuksesta. Kiinteistötunnuksen tietäminen on välttämätöntä tehtäessä kiinteistöä koskevia kauppoja. Kts. kiinteistötunnus
Kiinteistötietojärjestelmä on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä valtakunnallinen tietopalvelu, johon kuuluu kaksi rekisteriä: kiinteistörekisteri ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri. Kiinteistötietojärjestelmän otteita ja todistuksia myyvät maanmittaustoimistot, maistraatit sekä kunnat. Maksutta kiinteistötietojärjestelmän tietoja voi katsoa maanmittaustoimiston asiakaspalvelussa. Kiinteistötietojärjestelmää käytetään muun muassa kiinteistöjen myynneissä tai vuokrauksissa, panttauksissa, rakentamisessa ja perinnönjaoissa. Kts. Maanmittauslaitos, kiinteistörekisteri, lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri
Kiinteistörekisteriseloste on toinen nimi kiinteistörekisteriotteelle. Kts. kiinteistörekisteriote
Kiinteistörekisteriotteesta selviää tietoja kiinteistöstä ja sen muodostumisesta. Rekisteriote on mahdollista saada sekä voimassa olevista että lakanneista rekisteriyksiköistä. Kiinteistörekisteriotteesta selviää muun muassa milloin kiinteistö on rekisteröity, sijaintikunta, kiinteistön pinta-ala ja kaavat sekä kiinteistöön liittyvät rasitteet ja käyttöoikeudet. Jos rekisteriyksikkö on lakkautettu, rekisteriotteesta selviää lakkaamispäivämäärä. Kts. kiinteistörekisteri, kiinteistörekisterin karttaoteAiheesta muualla kts. Kiinteistörekisteriote (Maanmittauslaitos)
Kiinteistörekisteri (vanhalta nimeltään katasteri) on yksi yhteiskunnan perusrekistereistä, joka käsittää kiinteistöjen ominaisuus- ja sijaintitiedot. Jokainen kiinteistö on yksilöity rekisteriin omalla kiinteistötunnuksella, määräalat puolestaan määräalatunnuksella. Tämän lisäksi kiinteistörekisteristä löytyy kiinteistön muodostumistiedot, pinta-ala, erottamattomat määräalat, erillisinä luovutetut yhteisalueosuudet, kaavat ja rakennuskiellot, osuudet yhteisiin alueisiin, rasitteet, käyttöoikeudet ja käyttörajoitukset sekä tietoja rekisteriyksikköä koskevista kiinteistötoimituksista ja viranomaispäätöksistä. Maanmittauslaitos ja…