Asemakaavassa esitetään yleensä eri alueiden sijoittumista, rakennuksen muotoja, yleisten alueiden sijainti ja mitoitusta ja niin edelleen. Asemakaavaan voidaan myös merkitä esimerkiksi rakennusten kerrosala, rakennustapaa koskevia tapoja, tonttien huleveden käyttö sekä myös tonttien tehokkuusluku. Kts. asemakaava, tontin tehokkuus
Asemakaava on maankäytön suunnitteluun liittyvistä tasoista yksityiskohtaisin kaava, missä määritellään yksityiskohtaisesti tietyn alueen käyttötarkoitus sekä ohjataan kyseiselle alueelle liittyvää rakentamista. Asemakaavassa määritellään esimerkiksi kunnan alueiden ja rakentamisen järjestäminen, jonka pohjalta luodaan perusta maanomistajien ja kunnan välisten suhteiden muodostumiselle. Ennen vanhaan asemakaavasta saatettiin käyttää myös termiä asemakartta.
Tontti tarkoittaa tonttijaon mukaisesti rakennuskäyttöön muodostettua kiinteistöä, joka on merkitty tonttina kiinteistörekisteriin. Kaikki rakennuskäyttöön tarkoitetut maa-alueet eivät siis välttämättä ole tontteja. Asemakaavan ulkopuolisista rakennuskäyttöön tarkoitetuista maa-alueista on esimerkiksi tiloja. Puhekielessä termiä “tontti” käytetään myös kuvaamaan esimerkiksi talon ympärillä olevaa maa-aluetta. Rakennuspaikaksi tarkoitettua aluetta saatetaan myös nimittää “tyhjäksi tontiksi”.
Kiinteistötoimitus on kiinteistönmuodostamislakiin perustuvien toimien suoritusmenettely, jossa muodostetaan uusia kiinteistöjä, muutetaan kiinteistöihin liittyviä oikeuksia tai määritetään kiinteistön ulottuvuuksia. Yleisiä kiinteistötoimituksessa tapahtuvia asioita ovat esimerkiksi lohkominen, halkominen, yleisen alueen mittaus, tilusvaihto. Varsinaiset kiinteistötoimitukset voidaan myös jaotella kolmeen osaan käyttötarkoituksen mukaan, joita ovat kiinteistönmuodostamistoimitukset, kiinteistöjärjestelytoimitukset sekä kiinteistönmääritystoimitukset. Kts. kiinteistöjärjestelytoimitukset, kiinteistönmuodostamistoimitukset, kiinteistönmääritystoimitukset, lohkominen, tilusvaihto, yleinen alue