Laillistettu vuokrahuoneiston välittäjä on henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti kirjallisen LVV-kokeen. Kokeen järjestää Keskuskauppakamarin välittäjälautakunta kerran vuodessa. Ainoastaan LVV-kokeen hyväksytysti suorittanut henkilö saa lain mukaan käyttää nimitystä vuokrahuoneiston välittäjä tai asunnonvälittäjä. Keskuskauppakamari ylläpitää rekisteriä LVV-kokeen suorittaneista henkilöistä. Kts. Keskuskauppakamari
Laillistettu kiinteistönvälittäjä on henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti kirjallisen LKV-kokeen. Kyseinen koe järjestetään kerran vuodessa Keskuskauppakamarin välittäjälautakunnan toimesta. Ainoastaan kokeen hyväksytysti suorittanut henkilö saa lain mukaan käyttää nimitystä kiinteistönvälittäjä LKV. Keskuskauppakamari ylläpitää rekisteriä LKV-kokeen suorittaneista henkilöistä. Laillistetun kiinteistönvälittäjän tehtävänä on välittää kiinteistöjä ja tontteja kaupan osapuolten välillä sekä etsiä myyjiä kiinteistöjen ja tonttien ostajille. Kts.…
Käyttöoikeuden asteilla tarkoitetaan kiinteistön omistusoikeutta ja käyttöoikeutta. Tyypillisesti molemmat ovat saman henkilön hallinnassa, mutta näin ei aina kuitenkaan ole. Käyttöoikeus sekoitetaan usein hallintaoikeuteen, mutta oikeudellisesta näkökulmasta käyttöoikeus on suppeampi kuin hallintaoikeus. Käyttöoikeus tarkoittaa kiinteistöjen ja asuntojen kohdalla sitä, että sen haltija voi ainoastaan käyttää kiinteistöä tai asuntoa, mutta hän ei saa myydä, testamentata tai hävittää…
Tyypillisesti kuolinpesän huutokauppaa käydään, jos kuolinpesän osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen siitä, mitä kukakin perinnönjaossa saa. Tätä kutsutaan myös nimellä keskinäinen huutokauppa. Huutokaupassa myydään kaikki irtain ja kiinteä omaisuus sille kuolinpesän osakkaalle, joka tarjoaa niistä eniten rahaa. Kuolinpesän osakkaat voivat järjestää halutessaan (yksimielisellä päätöksellä) kuolinpesän irtaimiston huutokaupattavaksi ulkopuoliselle. Tällöin kuolinpesän osakkaiden kannattaa olla yhteydessä arvoirtaimistoa arvioiviin…
Kuolinpesä tarkoittaa kuolleen henkilön varojen ja velkojen muodostamaa taloudellista kokonaisuutta ennen perinnönjakoa. Kuolinpesään lasketaan siis mukaan paljon erilaista omaisuutta, joita voivat olla esimerkiksi kiinteistö tai asunto, auto, huonekalut sekä taide-esineet. Jakamattomalla kuolinpesällä on osakkaidensa kesken yhteishallinto, eli kaikki pesän osakkaat hoitavat ja hallitsevat kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta yhdessä. Kukaan kuolinpesän osakkaista ei saa myydä kuolinpesän omaisuutta…
Jos jokin tärkeä asiakirja (esim. osakekirja) on kadonnut tai tuhoutunut, asiakirjan omistaja voi hakea käräjäoikeudelta sen kuolettamista. Kiinteistöjen osalta kuolettaminen tarkoittaa kiinnityksen voimassaolon lakkauttamista kokonaan tai osittain. Tämän lisäksi yrityskiinnityksen voi kuolettaa, joka on ainoa tapa poistaa yrityskiinnitys. Termiä kuolettaminen käytetään myös tilanteessa, jossa luottokortin tai maksukortin omistaja ilmoittaa pankille kortin kadonneen. Tällöin pankki sulkee…
Asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa taloyhtiön hallituksen laatimaan kunnossapitotarveselvityksen yhtiökokoukselle taloyhtiön tulevista korjaustarpeista. Selvitys ei kuitenkaan sido korjaushankkeiden käynnistämiseen tai toteuttamiseen. Kunnossapitotarveselvityksen pohjalta yhtiökokouksessa käydään keskustelua seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarpeista etenkin silloin, kun korjaukset ja remontit vaikuttavat yhtiövastikkeeseen. Kts. asunto-osakeyhtiö Aiheesta muualla kts. Asunto-osakeyhtiölaki (Finlex)
Asunto- ja kiinteistökaupassa kuluttaja tarkoittaa luonnollista henkilöä, joka on ostamassa tai myymässä asuntoa tai kiinteistöä itselleen omaa asumiskäyttöä varten. Kuluttajan velvoitteista ja oikeuksista säädetään maakaaressa (kiinteistökauppa) ja asuntokauppalaissa (asunto-osakkeet). Aiheesta muualla kts. Maakaari (Finlex) , Asuntokauppalaki (Finlex)
Suomen laissa on määrätty, että jokainen oikeushenkilö (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys, säätiö, rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta) ja luonnollinen henkilö (yksityinen elinkeinonharjoittaja) on kirjanpitovelvollinen. Kirjanpitovelvollisuudesta määritellään kirjanpitolaissa, jonka tärkeimmät seikat ovat muun muassa kirjanpidon tekninen toteuttaminen, liiketapahtumien kirjaaminen, kirjanpitoaineiston säilyttäminen sekä tilinpäätöksen laatiminen. Myös Suomen valtio on kirjanpitovelvollinen. Valtion osalta kirjanpitovelvollisuutta säätelevät Suomen perustuslaki, talousarviolaki,…
Kiinteistörekisteriseloste on toinen nimi kiinteistörekisteriotteelle. Kts. kiinteistörekisteriote