Tekstit aiheesta: Kiinteistö- ja asuntokauppa

Kuolinpesän huutokauppa

Tyypillisesti kuolinpesän huutokauppaa käydään, jos kuolinpesän osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen siitä, mitä kukakin perinnönjaossa saa. Tätä kutsutaan myös nimellä keskinäinen huutokauppa. Huutokaupassa myydään kaikki irtain ja kiinteä omaisuus sille kuolinpesän osakkaalle, joka tarjoaa niistä eniten rahaa. Kuolinpesän osakkaat voivat järjestää halutessaan (yksimielisellä päätöksellä) kuolinpesän irtaimiston huutokaupattavaksi ulkopuoliselle. Tällöin kuolinpesän osakkaiden kannattaa olla yhteydessä arvoirtaimistoa arvioiviin…

Lue lisää →

Kuolettaminen

Jos jokin tärkeä asiakirja (esim. osakekirja) on kadonnut tai tuhoutunut, asiakirjan omistaja voi hakea käräjäoikeudelta sen kuolettamista. Kiinteistöjen osalta kuolettaminen tarkoittaa kiinnityksen voimassaolon lakkauttamista kokonaan tai osittain. Tämän lisäksi yrityskiinnityksen voi kuolettaa, joka on ainoa tapa poistaa yrityskiinnitys. Termiä kuolettaminen käytetään myös tilanteessa, jossa luottokortin tai maksukortin omistaja ilmoittaa pankille kortin kadonneen. Tällöin pankki sulkee…

Lue lisää →

Kuntotutkimus

Kuntotutkimus on kuntoarviota laajempi ja tarkempi tutkimus kiinteistöille ja asunto-osakeyhtiön asunnoille. Kuntotutkimuksessa käytetään rakenteita rikkovia tai muita aistinvaraisia tutkimuksia tarkempia menetelmiä. Usein tutkimuksen yhteydessä otetaan erilaisia materiaalinäytteitä. Kuntotutkimus kohdistuu muun muassa vesi-, viemäri-, sähkö- ja ilmanvaihtojärjestelmiin, parvekkeisiin, julkisivuihin ja betonirakenteisiin, vesikatoille sekä sisäilmaan vaikuttaviin tekijöihin. Tutkimuksella varmistetaan rakennusten kriittisten osien toimintakunto. Kts. kuntoarvio

Kunnossapitotarveselvitys

Asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa taloyhtiön hallituksen laatimaan kunnossapitotarveselvityksen yhtiökokoukselle taloyhtiön tulevista korjaustarpeista. Selvitys ei kuitenkaan sido korjaushankkeiden käynnistämiseen tai toteuttamiseen. Kunnossapitotarveselvityksen pohjalta yhtiökokouksessa käydään keskustelua seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarpeista etenkin silloin, kun korjaukset ja remontit vaikuttavat yhtiövastikkeeseen. Kts. asunto-osakeyhtiö Aiheesta muualla kts. Asunto-osakeyhtiölaki (Finlex)

Kunnossapitosuunnitelma

Kunnossapitosuunnitelmalla tarkoitetaan tyypillisesti asunto-osakeyhtiöissä tehtävää pitkän tähtäimen suunnitelmaa (PTS), jossa suunnitellaan korjaukset ja remontit seuraavan 10 vuoden ajalle. Kunnossapitosuunnitelmaa kuitenkin päivitetään jatkuvasti, joten suunnitelmaan saatetaan lisätä tai siitä saatetaan poistaa tiettyjä toimenpiteitä. Kts. asunto-osakeyhtiö

Kuluttaja (Luonnollinen henkilö)

Asunto- ja kiinteistökaupassa kuluttaja tarkoittaa luonnollista henkilöä, joka on ostamassa tai myymässä asuntoa tai kiinteistöä itselleen omaa asumiskäyttöä varten. Kuluttajan velvoitteista ja oikeuksista säädetään maakaaressa (kiinteistökauppa) ja asuntokauppalaissa (asunto-osakkeet). Aiheesta muualla kts. Maakaari (Finlex) , Asuntokauppalaki (Finlex)

Korjausvastike

Korjausvastike on asunto-osakeyhtiöissä mahdollisesti kerättävä vastike, jolla säästetään varoja taloyhtiössä tulevaisuudessa tapahtuvia suurempia remontteja ja korjauksia varten. Tyypillisesti taloyhtiöt aloittavat korjausvastikkeen keräämisen muutamia vuosia ennen suunnitellun remontin aloittamista. Korjausvastikkeen kerääminen mahdollistaa sen, ettei taloyhtiön osakkaiden tarvitse maksaa remonttien ja korjausten kustannuksia kerrallaan remontin yhteydessä tai sen jälkeen. Kts. hoitolaina, hoitovastike, rahoitusvastike, tontinvuokravastike, yhtiövastike

Kokonainen kiinteistö

Kokonaisella kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistöä, jota ei ole (vielä) jaettu millään tavalla (esim. lohkominen, määräosan erottaminen, halkominen). Kokonaista kiinteistöä käytetään myös kiinnityksissä, joissa kohteeksi määritellään ”kokonainen kiinteistö eli tila tai tontti, joka on merkitty kiinteistörekisteriin”. Kts. kiinnitys, kiinteistö, kiinteistörekisteri, lohkominen

Koelaskenta

Koelaskenta voidaan suorittaa maanomistajan pyynnöstä asemakaava-alueella ennen tonttijaon muuttamista. Koelaskennalla esitetään eri vaihtoehtoja, miten tontti voidaan jakaa, mutta se ei kuitenkaan velvoita maanomistajaa muuttamaan tonttijakoa. Kts. maanomistaja, tonttijako

Kitumaa

Kitumaaksi määritellään maa-alue, joka tuottaa metsätalouden kannalta heikosti, mutta ei olemattomasti. Tilastollisesti kitumaaksi määritellään alue, jonka puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu suotuisimpien kasvuolojen vallitessa on 0,10–0,99 m3/ha kuorineen. Kitumaita ovat esimerkiksi vähäpuustoiset ja väliaikaisesti puuttomat alueet (tuhoalueet, uudistusalueet), hietikot, metsien ympäröimät tiealueet, metsäpuiden siemenviljelmät, laki- tai tunturimaat, turve- tai kalliomaat sekä kiviperäiset maat.