Tekstit aiheesta: Rakentaminen

Kunnossapitotarveselvitys

Asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa taloyhtiön hallituksen laatimaan kunnossapitotarveselvityksen yhtiökokoukselle taloyhtiön tulevista korjaustarpeista. Selvitys ei kuitenkaan sido korjaushankkeiden käynnistämiseen tai toteuttamiseen. Kunnossapitotarveselvityksen pohjalta yhtiökokouksessa käydään keskustelua seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarpeista etenkin silloin, kun korjaukset ja remontit vaikuttavat yhtiövastikkeeseen. Kts. asunto-osakeyhtiö Aiheesta muualla kts. Asunto-osakeyhtiölaki (Finlex)

Kunnossapitosuunnitelma

Kunnossapitosuunnitelmalla tarkoitetaan tyypillisesti asunto-osakeyhtiöissä tehtävää pitkän tähtäimen suunnitelmaa (PTS), jossa suunnitellaan korjaukset ja remontit seuraavan 10 vuoden ajalle. Kunnossapitosuunnitelmaa kuitenkin päivitetään jatkuvasti, joten suunnitelmaan saatetaan lisätä tai siitä saatetaan poistaa tiettyjä toimenpiteitä. Kts. asunto-osakeyhtiö

Kortteli

Kortteli tarkoittaa katualueiden rajaamaa kaupungin, asuinalueen tai muun alueen osaa. Korttelin muodostaa yksi tai useampi tontti, ja se on pienin kaavoitetulla alueella oleva katujen rajaama alue. Kortteli voi myös sisältää rakentamattomia alueita. Kts. kaava-alue, katualue, tontti

Kitumaa

Kitumaaksi määritellään maa-alue, joka tuottaa metsätalouden kannalta heikosti, mutta ei olemattomasti. Tilastollisesti kitumaaksi määritellään alue, jonka puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu suotuisimpien kasvuolojen vallitessa on 0,10–0,99 m3/ha kuorineen. Kitumaita ovat esimerkiksi vähäpuustoiset ja väliaikaisesti puuttomat alueet (tuhoalueet, uudistusalueet), hietikot, metsien ympäröimät tiealueet, metsäpuiden siemenviljelmät, laki- tai tunturimaat, turve- tai kalliomaat sekä kiviperäiset maat.

Kiinteistötunnus

Kiinteistötunnus tarkoittaa neliosaista numerosarjaa, joka on yksilöllinen jokaiselle kiinteistölle. Kiinteistötunnus saattaa muuttua, jos esimerkiksi kiinteistö yhdistetään toiseen kiinteistöön. Kiinteistöjen lisäksi myös jokaisella määräalalla on tunnus. Kiinteistötunnus esitetään määrämittaisena numerosarjana, esim. 123-456-7890-0987. Numerosarjan kolme ensimmäistä numeroa esittävät kuntanumeroa, toinen sijaintialuenumeroa (kylä, kunnanosa tms.), kolmas ryhmäosaa (talo, asemakaava-alueen kortteli tms.) ja neljäs yksikkönumeroa (tilan numero, asemakaava-alueen tontin…

Lue lisää →

Kiinteistötunnuksen selvittäminen

Tietyn kiinteistön kiinteistötunnuksen löytää kiinteistöä koskevista otteista, esimerkiksi kiinteistöveropäätöksestä tai lainhuutotodistuksesta. Kiinteistötunnuksen tietäminen on välttämätöntä tehtäessä kiinteistöä koskevia kauppoja. Kts. kiinteistötunnus

Kiinteistörekisteriseloste

Kiinteistörekisteriseloste on toinen nimi kiinteistörekisteriotteelle. Kts. kiinteistörekisteriote

Kiinteistörekisterin karttaote

Kiinteistörekisterin karttaotteesta selviää tietyn kiinteistön sijainti sekä sen rajat naapurikiinteistöihin nähden. Karttaotetta saatetaan tarvita esimerkiksi joiden hakemusten tai asiakirjojen liitteenä. Kts. kiinteistörekisteri, kiinteistörekisteriote

Kiinteistörekisteri

Kiinteistörekisteri (vanhalta nimeltään katasteri) on yksi yhteiskunnan perusrekistereistä, joka käsittää kiinteistöjen ominaisuus- ja sijaintitiedot. Jokainen kiinteistö on yksilöity rekisteriin omalla kiinteistötunnuksella, määräalat puolestaan määräalatunnuksella. Tämän lisäksi kiinteistörekisteristä löytyy kiinteistön muodostumistiedot, pinta-ala, erottamattomat määräalat, erillisinä luovutetut yhteisalueosuudet, kaavat ja rakennuskiellot, osuudet yhteisiin alueisiin, rasitteet, käyttöoikeudet ja käyttörajoitukset sekä tietoja rekisteriyksikköä koskevista kiinteistötoimituksista ja viranomaispäätöksistä. Maanmittauslaitos ja…

Lue lisää →

Kiinteistön myyminen purkukuntoisena

Vaikka kiinteistö myydään purkukuntoisena, se ei poista myyjän vastuuta kiinteistöstä kokonaan. Vain jos kauppakirjaan erikseen kirjataan, että rakennukset ovat purkukuntoisia tai että kiinteistö myydään purkukuntoisena, myyjän vastuu rakennusten kunnosta on lähes olematon. Maapohjan osalta myyjän vastuuta ei kuitenkaan saa pois. Maapohjassa kuitenkin on hyvin harvoin virheitä, ja vahingonkorvaus sen suhteen on mahdollista vain, jos maapohja…

Lue lisää →