Tyypillisesti tietyllä henkilöllä voi olla vain yksi vakituinen asunto, johon on tietty postiosoite. Toisin sanoen yhdellä verovelvollisella tai hänen perheellään voi olla vain yksi vakituinen asunto.
Tähän on kuitenkin muutamia poikkeuksia. Syitä kahteen saattaa olla esimerkiksi se, että talouden puolisot työskentelevät eri paikkakunnilla tai että ainakin yhdellä talouden perheenjäsenellä on pysyvä työpaikka toisella paikkakunnalla, jonka vuoksi toinen asunto on välttämättömyys.
Vakituinen asuminen
Vakituinen asuminen tarkoittaa sitä, että rakennuksesta tai huoneistosta vähintään puolet on tarkoitettu vakituisen asumisen käyttöön. Asunnossa ei siis välttämättä tarvitse edes asua vakituisesti, ainoastaan sen käyttötarkoitus täytyy olla pääosin määritelty vakituiseen asumiseen. Tyypilliset vakituisen asumisen muodot ovat pientalo, kerrostalo ja rivitalo.
Vakituinen asunto vaatii myös huomattavasti tarkemmat ominaisuudet esimerkiksi sähköjärjestelmien, vedensaannin, viemäröinnin ja jätehuollon osalta verrattuna vapaa-ajan asuntoon. Joissakin tapauksissa saattaa tosin olla niin, että nykyajan vapaa-ajan asunto on varusteltu huomattavasti paremmin kuin vaikkapa 50-luvulla rakennettu omakotitalo.
Vapaa-ajan asuminen
Vapaa-ajan asuminen tarkoittaa sitä, että asunnossa ei asuta koko vuotta, tai jos asunnosta/rakennuksesta yli puolet on tarkoitettu muuhun kuin vakituiseen asumiseen. Tyypillisesti vapaa-ajan asuminen Suomessa tarkoittaa sitä, että asunnossa ei asuta talvikautta, vaikka monet nykyiset vapaa-ajan asunnot tämän mahdollistaisivatkin.
Vapaa-ajan asunnoista käytetään erilaisia nimityksiä, esimerkiksi mökki, lomamökki, kesämökki ja kesähuvila. Jos vapaa-ajan asunto on varustukseltaan lähes omakotitalon veroinen ja siihen kuuluu kaikki talviasuttavuuteen tarvittavat ominaisuudet, asuntoa kutsutaan usein myös “kakkosasunnoksi”.
Vapaa-ajan asuntoa eivät koske niin tarkat vaatimukset ja määräykset kuin vakituista asuntoa. Kaikissa vapaa-ajan asunnoissa ei esimerkiksi välttämättä ole vesi- ja viemärijärjestelmää; vessakin saattaa olla rakennuksesta erillään sijaitseva ulkohuussi.
Tyypillinen suomalainen vapaa-ajan asunto sijaitsee järven tai meren rannalla. Rakennuksen yhteydessä on myös lähes poikkeuksetta sauna tai erillinen saunarakennus.
Vakituisen ja vapaa-ajan asunnon kiinteistöveroprosentit
Jos vapaa-ajan asunnon saa muutettua vakituiseksi asunnoksi, asukkaan veroprosentti alenee. Vuonna 2020 vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti vaihteli välillä 0,41 % ja 2 %, kun puolestaan vapaa-ajan asunnon veroprosentti oli kyseisenä vuonna 0,93–2 %.
Kiinteistön verotukseen vaikuttavat muun muassa rakennuksen ikä sekä siihen tehdyt peruskorjaukset ja huomattavat korjaustoimenpiteet. Kiinteistöveroprosentin päättää kunnanvaltuusto laissa määriteltyjen ehtojen mukaisesti (kiinteistöverolaki).